Onnistuneen kehityskeskustelukäytännön luominen
Salminen, Anne (2015)
Salminen, Anne
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505087014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505087014
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut esitellään pienelle metallialan yritykselle, jossa kehityskeskusteluja ei ole aiemmin käyty. Yrityksen tekemä työ vaatii työntekijöiltä osaamista, tietotaitoa ja luovuutta. Myös opinnäytetyössä keskitytään asiantuntijatyön kehittämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa yrityksen käyttöön tietoa kehityskeskusteluista ja niiden soveltuvuudesta yritykselle. Jotta kehityskeskustelut voitaisiin aloittaa ja toteuttaa yrityksessä onnistuneesti, selvitetään opinnäytetyön tutkimuksessa niitä erityispiirteitä ja odotuksia, joihin kehityskeskustelujen aloituksessa tulisi kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kehityskeskustelujen historiaa ja tarkoitusta sekä kehityskeskusteluprosessin vaiheita ja käytäntöjä. Myös kehityskeskusteluihin liittyvät tyypilliset haasteet ja ongelmakohdat esitellään. Kehityskeskustelun onnistumisen avaimiksi opinnäytetyössä tarjotaan vuorovaikutusta, dialogia ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa.
Kehityskeskustelut esitellään opinnäytetyössä yhtenä muutosjohtamisen työkaluna. Yritys on parhaillaan murroksessa, sillä yrityksen pitkäaikainen toimitusjohtaja on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle. Samaan aikaan nuori sukupolvi on noussut yrityksessä esimiesasemaan. Myös työntekijöiksi on viime vuosina tullut nuoria osaajia. Opinnäytetyössä käsitellään erityisesti vuosina 1980-1990 syntyneen Y-sukupolven odotuksia työelämälle ja johtamiselle. Y-sukupolven ja sitä seuraavan Z-sukupolven asettamien muutospaineiden voidaan nähdä koskettavan työelämää myös laajemmin. Jaetun johtajuuden ja kumppanuusjohtajuuden avulla muutospaineisiin voidaan yrityksessä vastata. Työntekijät arvostavat työn mielekkyyttä, joustavuutta ja keskustelevaa johtamisotetta.
Opinnäytetyön osana on tutkimus, jossa haastatellaan yrityksen kahta esimiestä ja viittä työntekijää. Tutkimuksessa selvitetään minkälaista kokemusta ja tietoa yrityksen henkilöstöllä on kehityskeskusteluista. Esimiehiltä ja työntekijöiltä kysytään mitä asioita kehityskeskusteluissa tulisi käsitellä ja mitkä olisivat yrityksessä hyvät kehityskeskustelukäytänteet. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedonhankinnan strategiana käytetään tapaustutkimusta ja tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Teemahaastatteluista saatua aineistoa analysoidaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Kehityskeskustelut sopisivat yrityksen toimintaan hyvin. Kehityskeskustelujen avulla yrityksessä voitaisiin kehittää työilmapiiriä, viestintää ja palautteen antoa. Oikein toteutetuilla kehityskeskusteluilla esimiesten ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja osaamisen kehittämiseen kohenisivat. Kun yritys aloittaa kehityskeskustelut, tulee sen kiinnittää erityistä huomiota kehityskeskustelukoulutuksen tarjoamiseen ja henkilöstön vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Opinnäytetyö on tehty kevään 2015 aikana. Opinnäytetyö on aloitettu helmikuussa. Teemahaastattelut on toteutettu huhtikuussa ja opinnäytetyö on saatettu loppuun toukokuussa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kehityskeskustelujen historiaa ja tarkoitusta sekä kehityskeskusteluprosessin vaiheita ja käytäntöjä. Myös kehityskeskusteluihin liittyvät tyypilliset haasteet ja ongelmakohdat esitellään. Kehityskeskustelun onnistumisen avaimiksi opinnäytetyössä tarjotaan vuorovaikutusta, dialogia ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa.
Kehityskeskustelut esitellään opinnäytetyössä yhtenä muutosjohtamisen työkaluna. Yritys on parhaillaan murroksessa, sillä yrityksen pitkäaikainen toimitusjohtaja on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle. Samaan aikaan nuori sukupolvi on noussut yrityksessä esimiesasemaan. Myös työntekijöiksi on viime vuosina tullut nuoria osaajia. Opinnäytetyössä käsitellään erityisesti vuosina 1980-1990 syntyneen Y-sukupolven odotuksia työelämälle ja johtamiselle. Y-sukupolven ja sitä seuraavan Z-sukupolven asettamien muutospaineiden voidaan nähdä koskettavan työelämää myös laajemmin. Jaetun johtajuuden ja kumppanuusjohtajuuden avulla muutospaineisiin voidaan yrityksessä vastata. Työntekijät arvostavat työn mielekkyyttä, joustavuutta ja keskustelevaa johtamisotetta.
Opinnäytetyön osana on tutkimus, jossa haastatellaan yrityksen kahta esimiestä ja viittä työntekijää. Tutkimuksessa selvitetään minkälaista kokemusta ja tietoa yrityksen henkilöstöllä on kehityskeskusteluista. Esimiehiltä ja työntekijöiltä kysytään mitä asioita kehityskeskusteluissa tulisi käsitellä ja mitkä olisivat yrityksessä hyvät kehityskeskustelukäytänteet. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedonhankinnan strategiana käytetään tapaustutkimusta ja tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Teemahaastatteluista saatua aineistoa analysoidaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Kehityskeskustelut sopisivat yrityksen toimintaan hyvin. Kehityskeskustelujen avulla yrityksessä voitaisiin kehittää työilmapiiriä, viestintää ja palautteen antoa. Oikein toteutetuilla kehityskeskusteluilla esimiesten ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja osaamisen kehittämiseen kohenisivat. Kun yritys aloittaa kehityskeskustelut, tulee sen kiinnittää erityistä huomiota kehityskeskustelukoulutuksen tarjoamiseen ja henkilöstön vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Opinnäytetyö on tehty kevään 2015 aikana. Opinnäytetyö on aloitettu helmikuussa. Teemahaastattelut on toteutettu huhtikuussa ja opinnäytetyö on saatettu loppuun toukokuussa.