Avaus -hankkeen asiakkaiden työllistymisesteet ja hankkeen kehittäminen
Raunio, Arttu (2015)
Raunio, Arttu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086895
Tiivistelmä
Tein opinnäytetyöni Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen alaisuu-dessa toimivalle Avaus-hankkeelle. Opinnäytetyöni tehtävänä oli selvittää teema-haastattelun keinoin, mitkä ovat ne tekijät, jotka hankkeen asiakkaiden omasta mielestä hankaloittavat heidän työllistymistään. Lisäksi selvitin miten hankkeen toimintaa voisi asiakkaiden mielestä kehittää vielä parempaan suuntaan. Haastat-telin kuutta Avaus-hankkeen asiakasta. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni oli, miten Avaus-hanke voisi auttaa työttömiä asiakkaitaan vielä paremmin. Toinen tutkimuskysymykseni oli, mitkä ovat ne tekijät, joiden vuoksi joillekin Avaus-hankkeen pitkäaikaisille asiakkaille ei löydetä työllistymis-, koulutus- tai työharjoit-teluratkaisua.
Opinnäytetyöni teoriaosiossa käsittelen laajasti työttömyyttä, sen lajeja, syitä ja seurauksia sekä työvoimapolitiikkaa. Kerron työhönvalmennuksesta, sen tehtävästä, tavoitteesta, laadusta, arvopohjasta sekä ohjauksesta ja vuorovaikutuksesta. Lisäksi käsittelen toimintakykyä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Teoriaosiossa kerron tutkimuksen toteuttamisesta sekä yleisesti, että oman työni näkökulmasta.
Tutkimustulokseni kertovat paljon hyviä asioita Avaus-hankkeen toiminnasta ja tavasta tehdä työtä. Asiakkaat toivoivat kuitenkin vielä enemmän yhteydenpitoa heidän ja työhönvalmentajan välillä kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi organisaatioihin tulisi tutustua perusteellisesti ennen siellä vierailemista ja Avaus-hankkeen tulisi olla aktiivinen, kun heidän asiakkaansa hakee avointa työpaikkaa. Jos asiakkaan työhönvalmentaja vaihtuu, tulisi asiakasprosessin jatkua mahdollisimman saumattomasti. Pääasiallisia pitkäaikaisasiakkaiden työllistymisesteitä ovat heidän omasta mielestään ongelmat fyysisessä toimintakyvyssä, kotipaikkakunnan ja lähialueen huono työllisyystilanne sekä haluttomuus vastaanottaa mitä tahansa työtä. Työllistymistä vaikeuttavat myös pitkät tauot työhistoriassa ja aktiivisuuden puute.
Opinnäytetyöni teoriaosiossa käsittelen laajasti työttömyyttä, sen lajeja, syitä ja seurauksia sekä työvoimapolitiikkaa. Kerron työhönvalmennuksesta, sen tehtävästä, tavoitteesta, laadusta, arvopohjasta sekä ohjauksesta ja vuorovaikutuksesta. Lisäksi käsittelen toimintakykyä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Teoriaosiossa kerron tutkimuksen toteuttamisesta sekä yleisesti, että oman työni näkökulmasta.
Tutkimustulokseni kertovat paljon hyviä asioita Avaus-hankkeen toiminnasta ja tavasta tehdä työtä. Asiakkaat toivoivat kuitenkin vielä enemmän yhteydenpitoa heidän ja työhönvalmentajan välillä kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi organisaatioihin tulisi tutustua perusteellisesti ennen siellä vierailemista ja Avaus-hankkeen tulisi olla aktiivinen, kun heidän asiakkaansa hakee avointa työpaikkaa. Jos asiakkaan työhönvalmentaja vaihtuu, tulisi asiakasprosessin jatkua mahdollisimman saumattomasti. Pääasiallisia pitkäaikaisasiakkaiden työllistymisesteitä ovat heidän omasta mielestään ongelmat fyysisessä toimintakyvyssä, kotipaikkakunnan ja lähialueen huono työllisyystilanne sekä haluttomuus vastaanottaa mitä tahansa työtä. Työllistymistä vaikeuttavat myös pitkät tauot työhistoriassa ja aktiivisuuden puute.