Tutorkouluttajan tueksi : etnografinen tutkimus tutorkoulutuksen toteutumisesta
Sirenius, Päivi; Lahokoski, Piia (2015)
Sirenius, Päivi
Lahokoski, Piia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066472
Tiivistelmä
Tutorkouluttajan tueksi : etnografinen tutkimus tutorkoulutuksen toteutumisesta
Kvalitatiivisen opinnäytetyömme tavoitteena oli havainnoida tutorkoulutuksen toteutumista Validia Ammattiopiston opiskelijoille kahden Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijan vetämänä. Koulutusympäristönä toimi ammattiopiston asuntolan kerhotila Järvenpäässä. Tutorkoulutus toteutettiin kevään 2014 aikana viitenä koulutusiltapäivänä. Yksi koulutuskerta kesti aina yhden tunnin ja viisitoista minuuttia. Tutkimme koulutusta etnografisesta tutkimusnäkökulmasta, jossa roolimme oli olla huomaamattomina havainnoitsijoina. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida, miten vuorokuunteluohjauksen elementit toteutuivat koulutuksen eri kerroilla ja tämän pohjalta antaa kehittämisehdotuksia tutorkoulutuksen toteuttamiseen jatkossa.
Opinnäytetyömme taustalla oli OAOT-hankkeeseen kuuluva ”Opiskelun aloituksen osallistuva tuki” -hanke. Hanke oli alkanut vuonna 2013 ja se jatkui vuoden 2014 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ohjauksen toimintamalleja, joiden avulla voidaan vähentää toisen asteen ammatillisen koulutuksen alkuvaiheessa tapahtuvia opintojen keskeytyksiä parantamalla alkuvaiheen opiskelijoiden opiskelukykyä.
Tuloksissa esitettiin kehittämisehdotuksia vuorokuunteluohjauksen elementtien pohjalta tutor-koulutusta järjestäville ammattiopistoille. Keskeisimmät kehittämisehdotukset muodostuivat seuraavien elementtien ympärille: ohjaustilanteen ilmapiiri, ohjaajan asema, vuorokuunteluohjauksen menetelmäosaaminen sekä ohjaustilanteen rakenne.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta vuorokuunteluohjauksen olevan toimiva, mutta samalla haastava menetelmä varsinkin lyhyissä koulutuksissa. Samalla pystyimme toteamaan, että ohjaajan aidolla kiinnostuksella ja läsnäololla sekä vuorovaikutustaidoilla oli suuri vaikutus koulutuksen toteutumiseen. Havainnoinnin tuloksena voitiin myös todeta ohjaajien heittäytymisen sekä opiskelijalähtöisten ohjausmenetelmien vaikuttavan suuresti koulutuksen ilmapiiriin sekä opiskelijoiden motivaation kasvuun.
Jatkotutkimusaiheena pohdimme tutkimusta, jossa havainnoitaisiin kehitysehdotuksiemme vaikutusta tutorkoulutuksen toteutumiseen ammattiopistossa. Olisi mielenkiintoista saada kuulla, miten muutokset vaikuttaisivat sekä koulutuksen kulkuun että ohjaajien ja opiskelijoiden motivaatioon ja kiinnostukseen koulutusta kohtaan.
Kvalitatiivisen opinnäytetyömme tavoitteena oli havainnoida tutorkoulutuksen toteutumista Validia Ammattiopiston opiskelijoille kahden Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijan vetämänä. Koulutusympäristönä toimi ammattiopiston asuntolan kerhotila Järvenpäässä. Tutorkoulutus toteutettiin kevään 2014 aikana viitenä koulutusiltapäivänä. Yksi koulutuskerta kesti aina yhden tunnin ja viisitoista minuuttia. Tutkimme koulutusta etnografisesta tutkimusnäkökulmasta, jossa roolimme oli olla huomaamattomina havainnoitsijoina. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida, miten vuorokuunteluohjauksen elementit toteutuivat koulutuksen eri kerroilla ja tämän pohjalta antaa kehittämisehdotuksia tutorkoulutuksen toteuttamiseen jatkossa.
Opinnäytetyömme taustalla oli OAOT-hankkeeseen kuuluva ”Opiskelun aloituksen osallistuva tuki” -hanke. Hanke oli alkanut vuonna 2013 ja se jatkui vuoden 2014 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ohjauksen toimintamalleja, joiden avulla voidaan vähentää toisen asteen ammatillisen koulutuksen alkuvaiheessa tapahtuvia opintojen keskeytyksiä parantamalla alkuvaiheen opiskelijoiden opiskelukykyä.
Tuloksissa esitettiin kehittämisehdotuksia vuorokuunteluohjauksen elementtien pohjalta tutor-koulutusta järjestäville ammattiopistoille. Keskeisimmät kehittämisehdotukset muodostuivat seuraavien elementtien ympärille: ohjaustilanteen ilmapiiri, ohjaajan asema, vuorokuunteluohjauksen menetelmäosaaminen sekä ohjaustilanteen rakenne.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta vuorokuunteluohjauksen olevan toimiva, mutta samalla haastava menetelmä varsinkin lyhyissä koulutuksissa. Samalla pystyimme toteamaan, että ohjaajan aidolla kiinnostuksella ja läsnäololla sekä vuorovaikutustaidoilla oli suuri vaikutus koulutuksen toteutumiseen. Havainnoinnin tuloksena voitiin myös todeta ohjaajien heittäytymisen sekä opiskelijalähtöisten ohjausmenetelmien vaikuttavan suuresti koulutuksen ilmapiiriin sekä opiskelijoiden motivaation kasvuun.
Jatkotutkimusaiheena pohdimme tutkimusta, jossa havainnoitaisiin kehitysehdotuksiemme vaikutusta tutorkoulutuksen toteutumiseen ammattiopistossa. Olisi mielenkiintoista saada kuulla, miten muutokset vaikuttaisivat sekä koulutuksen kulkuun että ohjaajien ja opiskelijoiden motivaatioon ja kiinnostukseen koulutusta kohtaan.