Levyvalssauslinjan jäähdytystason alueen toiminnan kehittäminen
Jokimäki, Tuomas (2015)
Jokimäki, Tuomas
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066417
Tiivistelmä
Tämä työ tehtiin SSAB Europen Raahen tehtaan levyvalssaamolle valssauslinjan puolivälissä sijaitsevien jäähdytystasojen ja konemerkkauksen toimialueelle. Levyvalssaamolla oli havaittu eroavaisuuksia vuorojen välillä konemerkkauksen tuotantomäärissä. Lisäksi levyvalssauslinjan kapasiteettia on laskenut linjan herkkä ruuhkautuminen häiriötilanteissa, minkä epäiltiin olevan yhteydessä jäähdytystason eriäviin toimintamalleihin vuorojen välillä.
Työssä kartoitettiin vuorojen välisiä eroja ja häiriöiden syitä sekä keskityttiin erityisesti löytämään työntekijöiden toimintamalleista syitä vuorojen välisille eroavaisuuksille. Löydettyjen eroavaisuuksien pohjalta laadittiin hyviin toimintatapoihin perustuva kehityssuunnitelma, jolla tuotannon tehokkuuden eroja ja ruuhkautumisen riskiä saataisiin pienennettyä.
Työn toteuttaminen vaati, että jäähdytystasojen ja konemerkkauksen nykytila ja vuorojen erilaiset toimintamallit selvitettiin havainnoimalla tutkittavan alueen toimintaa ja haastattelemalla operaattoreita ja työnjohtoa. Lisäksi työssä käytettiin aineistona levyvalssaamon häiriö- ja tuotantoraportteja vuodelta 2014.
Työn tuloksena laadittiin kehityssuunnitelma jäähdytystason ja konemerkkauksen toiminnalle sekä joillekin näiden prosessipisteiden toimintaan välillisesti vaikuttaville tekijöille, kuten nostureille ja tuotannonsuunnittelulle. Kehityssuunnitelma koostui havaittujen hyvien toimintatapojen koulutuksesta, kommunikoinnin parantamisesta ja ohjeistusten laatimisesta. Kehityssuunnitelma perustuu ainoastaan toimintatapojen muuttamiseen, minkä ansiosta muutokset eivät vaadi investointeja. Kehityssuunnitelman vaikutuksia valssauskapasiteettiin arvioitiin työn lopuksi. Arvioin mukaan suunnitelman mukaiset muutokset vapauttaisivat jopa 4 800 tonnia valssauskapasiteettia.
Eniten eroavaisuuksia tuotantoon aiheuttaviksi ja näin ollen tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat jäähdytystasojen oikea käyttö, operaattoreiden konetuntemus, työntekijöiden keskinäinen kommunikointi ja vuorovaikutus sekä työntekijöiden saama vastuu omasta toiminnastaan. Näistä tärkeimmäksi osoittautui jäähdytystasojen oikea käyttö, koska se vaikutti kaikista eniten ruuhkautumisherkkyyteen.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää ennen kaikkea levyvalssaamolla käytössä olevan päivittäisen parantamisen mallin mukaisella toiminnalla. Työn toteutustapaa ja teoriapohjaa voidaan hyödyntää myös minkä tahansa muun yrityksen toimintaan.
Työssä kartoitettiin vuorojen välisiä eroja ja häiriöiden syitä sekä keskityttiin erityisesti löytämään työntekijöiden toimintamalleista syitä vuorojen välisille eroavaisuuksille. Löydettyjen eroavaisuuksien pohjalta laadittiin hyviin toimintatapoihin perustuva kehityssuunnitelma, jolla tuotannon tehokkuuden eroja ja ruuhkautumisen riskiä saataisiin pienennettyä.
Työn toteuttaminen vaati, että jäähdytystasojen ja konemerkkauksen nykytila ja vuorojen erilaiset toimintamallit selvitettiin havainnoimalla tutkittavan alueen toimintaa ja haastattelemalla operaattoreita ja työnjohtoa. Lisäksi työssä käytettiin aineistona levyvalssaamon häiriö- ja tuotantoraportteja vuodelta 2014.
Työn tuloksena laadittiin kehityssuunnitelma jäähdytystason ja konemerkkauksen toiminnalle sekä joillekin näiden prosessipisteiden toimintaan välillisesti vaikuttaville tekijöille, kuten nostureille ja tuotannonsuunnittelulle. Kehityssuunnitelma koostui havaittujen hyvien toimintatapojen koulutuksesta, kommunikoinnin parantamisesta ja ohjeistusten laatimisesta. Kehityssuunnitelma perustuu ainoastaan toimintatapojen muuttamiseen, minkä ansiosta muutokset eivät vaadi investointeja. Kehityssuunnitelman vaikutuksia valssauskapasiteettiin arvioitiin työn lopuksi. Arvioin mukaan suunnitelman mukaiset muutokset vapauttaisivat jopa 4 800 tonnia valssauskapasiteettia.
Eniten eroavaisuuksia tuotantoon aiheuttaviksi ja näin ollen tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat jäähdytystasojen oikea käyttö, operaattoreiden konetuntemus, työntekijöiden keskinäinen kommunikointi ja vuorovaikutus sekä työntekijöiden saama vastuu omasta toiminnastaan. Näistä tärkeimmäksi osoittautui jäähdytystasojen oikea käyttö, koska se vaikutti kaikista eniten ruuhkautumisherkkyyteen.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää ennen kaikkea levyvalssaamolla käytössä olevan päivittäisen parantamisen mallin mukaisella toiminnalla. Työn toteutustapaa ja teoriapohjaa voidaan hyödyntää myös minkä tahansa muun yrityksen toimintaan.