Luurankonaisen matkassa : rytmi tyylittelyn ja kerronnan osana teatteriesityksessä
Stenbäck, Freia (2015)
Stenbäck, Freia
Yrkeshögskolan Novia
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066391
Tiivistelmä
Kirjallisessa opinnäytetyössäni syvennyn rytmin merkitykseen teatterityöskentelyssä peilaten sitä taiteelliseen opinnäytetyöhöni, esitykseen Skelettkvinnan. Kerron
esimerkein mitä rytmi ja liikkeen dynamiikka ovat ja mikä on niiden osuus tyylitellyssä esityksessä. Käyn myös läpi erilaisia tapoja eritellä rytmiä esittävissä taiteissa,
erityisesti teatterissa. Luvuissa kolme, neljä, viisi ja kuusi tarkastelen rytmin hyödyntämistä ja sen rakennusprosessia taiteellisessa opinnäytetyössäni, jonka tein
yhdessä kurssitoverini, Valter Suin kanssa.
Käsittelen liikelähtöistä rytmiä esityksemme kokonaisuuden, kerronnan yksityiskohtien, taustatyön, lavaelementtien ja erilaisten käyttämiemme fyysisten tekniikoiden valossa, sekä pohdin sen vaikutuksia katsojaan ja esiintyjiin. Seitsemännessä luvussa analysoin kokonaisuuslähtöisen työskentelyn, improvisation ja yleisön merkitystä valmistamamme esityksen kautta. Pohdintani tuloksena totean,että ajan jäsentäminen suhteessa kokonaisuuteen on tärkeimpiä syitä jotta esitys on onnistunut. Totean myös, että hyvin rakennettu rytmi helpottaa katsomiskokemusta ja pitää yleisön mielenkiinnon yllä ja lisäksi, että hyvin ymmärrettävä impulssi tulee olla selkeästi lähetetty riippumatta sen voimakkuudesta. Luvussa kahdeksan pohdin rytmin kirjoittamisen ja muistiin merkitsemisen vaikeutta ilman nuottikirjoitusta.
Viimeinen luku kokoaa mietteitäni jossa päädyn ajatukseen, että rytmi muokkaa aikakäsitystä ja vie meidät matkalle maailmaan, jossa sanat eivät aina riitä ilmaisemaan kokemuksiamme.
esimerkein mitä rytmi ja liikkeen dynamiikka ovat ja mikä on niiden osuus tyylitellyssä esityksessä. Käyn myös läpi erilaisia tapoja eritellä rytmiä esittävissä taiteissa,
erityisesti teatterissa. Luvuissa kolme, neljä, viisi ja kuusi tarkastelen rytmin hyödyntämistä ja sen rakennusprosessia taiteellisessa opinnäytetyössäni, jonka tein
yhdessä kurssitoverini, Valter Suin kanssa.
Käsittelen liikelähtöistä rytmiä esityksemme kokonaisuuden, kerronnan yksityiskohtien, taustatyön, lavaelementtien ja erilaisten käyttämiemme fyysisten tekniikoiden valossa, sekä pohdin sen vaikutuksia katsojaan ja esiintyjiin. Seitsemännessä luvussa analysoin kokonaisuuslähtöisen työskentelyn, improvisation ja yleisön merkitystä valmistamamme esityksen kautta. Pohdintani tuloksena totean,että ajan jäsentäminen suhteessa kokonaisuuteen on tärkeimpiä syitä jotta esitys on onnistunut. Totean myös, että hyvin rakennettu rytmi helpottaa katsomiskokemusta ja pitää yleisön mielenkiinnon yllä ja lisäksi, että hyvin ymmärrettävä impulssi tulee olla selkeästi lähetetty riippumatta sen voimakkuudesta. Luvussa kahdeksan pohdin rytmin kirjoittamisen ja muistiin merkitsemisen vaikeutta ilman nuottikirjoitusta.
Viimeinen luku kokoaa mietteitäni jossa päädyn ajatukseen, että rytmi muokkaa aikakäsitystä ja vie meidät matkalle maailmaan, jossa sanat eivät aina riitä ilmaisemaan kokemuksiamme.