Agrologi (AMK) maatalousyrittäjänä : - Kyselytutkimus yrittäjyydestä ja kouluttautumistarpeista
Ruuska, Antti; Huhtilainen, Ville (2015)
Ruuska, Antti
Huhtilainen, Ville
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066337
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ammattikorkeakouluista valmistuneiden agrologien maatalousyrittäjyyttä ja kartoitettiin heidän lisäkoulutustarpeitaan kyselytutkimuksen avulla. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostilla ja se toteutettiin Typala-tutkimusohjelmalla. Kyselylomake sisälsi yhteensä 37 kysymystä.
Kyselytutkimus oli valtakunnallinen, ja siihen vastasi 140 maatalousyrittäjää ympäri Suomea. Kyselylomake lähetettiin 380 henkilölle. Vastausprosentti oli 36,8 %. Saimme vastauksia yhteensä 20 eri tuotantosuunnan edustajilta.
Vastaajien liikevaihto ja ansiotulo olivat keskimäärin suurempia kuin Suomen keskiarvo. He omistivat myös keskimääräistä enemmän maatalousmaata. Vastaajien yrityksissä oli keskimäärin 1 vakituinen - ja 1 sesonkityöntekijä. Tuotantoeläinten lukumäärä oli lypsylehmien, lihanautojen ja emolehmien osalta suurempi kuin Suomessa keskimäärin vuonna 2014. Suurin osa vastaajista aikoo laajentaa yritystoimintaansa tulevaisuudessa. Vain muutama vastaaja on aikeissa lopettaa yritystoimintansa. Syynä ovat korkea ikä, sairaus ja heikko kannattavuus.
Vastaajat tarvitsevat eniten lisäkoulutusta talousasioista, EU-tukiasioista ja verotuksesta. Vastaajan harjoittama tuotantosuunta määräsi myös koulutusaiheen tarvetta. Lisäkoulutukset koettiin tärkeiksi ammattitaidon ja yritystoiminnan kehittämisessä. 1–3 päivää kestävät koulutukset koettiin mielekkäiksi. Koulutuksen järjestäminen lähiopetuksena koettiin suositumpana kuin virtuaalisesti. Koulutustilaisuudet koetaan tärkeinä verkostoitumispaikkoina, ja ne tuovat vaihtelua yrittäjän arkeen. Välimatkaa koulutuspaikalle ei koettu tärkeäksi.
Kyselytutkimus oli valtakunnallinen, ja siihen vastasi 140 maatalousyrittäjää ympäri Suomea. Kyselylomake lähetettiin 380 henkilölle. Vastausprosentti oli 36,8 %. Saimme vastauksia yhteensä 20 eri tuotantosuunnan edustajilta.
Vastaajien liikevaihto ja ansiotulo olivat keskimäärin suurempia kuin Suomen keskiarvo. He omistivat myös keskimääräistä enemmän maatalousmaata. Vastaajien yrityksissä oli keskimäärin 1 vakituinen - ja 1 sesonkityöntekijä. Tuotantoeläinten lukumäärä oli lypsylehmien, lihanautojen ja emolehmien osalta suurempi kuin Suomessa keskimäärin vuonna 2014. Suurin osa vastaajista aikoo laajentaa yritystoimintaansa tulevaisuudessa. Vain muutama vastaaja on aikeissa lopettaa yritystoimintansa. Syynä ovat korkea ikä, sairaus ja heikko kannattavuus.
Vastaajat tarvitsevat eniten lisäkoulutusta talousasioista, EU-tukiasioista ja verotuksesta. Vastaajan harjoittama tuotantosuunta määräsi myös koulutusaiheen tarvetta. Lisäkoulutukset koettiin tärkeiksi ammattitaidon ja yritystoiminnan kehittämisessä. 1–3 päivää kestävät koulutukset koettiin mielekkäiksi. Koulutuksen järjestäminen lähiopetuksena koettiin suositumpana kuin virtuaalisesti. Koulutustilaisuudet koetaan tärkeinä verkostoitumispaikkoina, ja ne tuovat vaihtelua yrittäjän arkeen. Välimatkaa koulutuspaikalle ei koettu tärkeäksi.