INR- ja TT-NT-tasovertailu Fimlab Laboratoriot Oy:n Jyväskylän ja Tampereen toimipisteiden välillä
Saarinen-Valta, Mari; Terho, Pauliina (2015)
Saarinen-Valta, Mari
Terho, Pauliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066207
Tiivistelmä
Varfariinihoidon seurannassa käytetään tromboplastiiniajan INR-tulostusta. Varsinkin hoidon alkuvaiheessa on INR-määrityksiä tehtävä tiheään. Potilaan hoidon kannalta luotettavat ja yhteneväiset laboratoriotulokset ovat tärkeitä, koska päätös potilaan tarvitsemasta hoidosta tehdään niiden perusteella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla Fimlab Laboratoriot Oy:n Jyväskylän ja Tampereen toimipisteiden välistä INR- ja TT-NT-tulostasoa. Tulostason yhteneväisyyden selvittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitos Keslab siirtyi osaksi Fimlab Laboratoriot Oy:tä huhtikuussa 2014.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusta varten valittiin päivittäin tutkituista näytteistä sekä Jyväskylän että Tampereen toimipisteestä sata kappaletta mahdollisimman eritasoista INR-näytettä. Erotellut plasmanäytteet lähetettiin toiseen laboratorioon ja analysoitiin seuraavana päivänä. Molemminsuuntaisella kuljetuksella pyrittiin arvioimaan näytteiden kuljetuksen vaikutusta tulostasoon. Jyväskylässä analysointi tehtiin Sysmex CA-7000 -analysaattorilla ja Tampereella Stago STA-R Evolution -analysaattorilla. Aineisto analysoitiin käyttäen Microsoft® Excel -taulukkolaskentaohjelmaa ja IBM® SPSS®-tilasto-ohjelmaa. Tutkittavina muuttujina olivat potilastuloksissa käytettävien tromboplastiiniajan prosentti- sekä INR-tulostusmuotojen lisäksi myös varsinainen hyytymisajan sekuntitulos, jonka perusteella edeltävät muuttujat lasketaan.
Jyväskylässä ja Tampereella saadut tulokset erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi toisistaan sekä tromboplastiiniajan sekuntituloksessa että tromboplastiiniajan INR-tulostuksessa. Tampereella käytettävä analysaattori antoi pääsääntöisesti korkeampia arvoja kuin Jyväskylässä käytettävä analysaattori. Sen sijaan tromboplastiiniajan prosenttitulostuksessa ei ollut eroa analysaattoreiden välillä. Korrelaatiokertoimet ja selitysasteet olivat suuria kaikilla tutkituilla muuttujilla, eli analysaattoreiden tulokset vastasivat toisiaan hyvin. Vaikka tilastollinen tulostasoero havaittiin INR-tulostuksessa, analysaattoreiden väliset erot olivat pieniä, 8,8–9,1 %. Näin ollen eroilla ei todennäköisesti ole kliinistä merkitystä tai vaikutusta potilaan saamaan hoitoon. Analysaattoreiden välillä havaitut erot voivat olla seurausta laitteista, mittaustavasta tai käytetyistä reagensseista. Erot tulostasoissa olivat aina samansuuntaiset riippumatta näytteiden analysointijärjestyksestä, joten kuljetuksen mahdollinen vaikutus oli pieni verrattuna laitteiden vaikutukseen. Jatkotutkimusaiheena voisi tulostasovertailun yhteydessä tutkia tarkemmin kuljetuksen vaikutusta sekä analysaattoreiden välistä eroa ääriarvoilla.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusta varten valittiin päivittäin tutkituista näytteistä sekä Jyväskylän että Tampereen toimipisteestä sata kappaletta mahdollisimman eritasoista INR-näytettä. Erotellut plasmanäytteet lähetettiin toiseen laboratorioon ja analysoitiin seuraavana päivänä. Molemminsuuntaisella kuljetuksella pyrittiin arvioimaan näytteiden kuljetuksen vaikutusta tulostasoon. Jyväskylässä analysointi tehtiin Sysmex CA-7000 -analysaattorilla ja Tampereella Stago STA-R Evolution -analysaattorilla. Aineisto analysoitiin käyttäen Microsoft® Excel -taulukkolaskentaohjelmaa ja IBM® SPSS®-tilasto-ohjelmaa. Tutkittavina muuttujina olivat potilastuloksissa käytettävien tromboplastiiniajan prosentti- sekä INR-tulostusmuotojen lisäksi myös varsinainen hyytymisajan sekuntitulos, jonka perusteella edeltävät muuttujat lasketaan.
Jyväskylässä ja Tampereella saadut tulokset erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi toisistaan sekä tromboplastiiniajan sekuntituloksessa että tromboplastiiniajan INR-tulostuksessa. Tampereella käytettävä analysaattori antoi pääsääntöisesti korkeampia arvoja kuin Jyväskylässä käytettävä analysaattori. Sen sijaan tromboplastiiniajan prosenttitulostuksessa ei ollut eroa analysaattoreiden välillä. Korrelaatiokertoimet ja selitysasteet olivat suuria kaikilla tutkituilla muuttujilla, eli analysaattoreiden tulokset vastasivat toisiaan hyvin. Vaikka tilastollinen tulostasoero havaittiin INR-tulostuksessa, analysaattoreiden väliset erot olivat pieniä, 8,8–9,1 %. Näin ollen eroilla ei todennäköisesti ole kliinistä merkitystä tai vaikutusta potilaan saamaan hoitoon. Analysaattoreiden välillä havaitut erot voivat olla seurausta laitteista, mittaustavasta tai käytetyistä reagensseista. Erot tulostasoissa olivat aina samansuuntaiset riippumatta näytteiden analysointijärjestyksestä, joten kuljetuksen mahdollinen vaikutus oli pieni verrattuna laitteiden vaikutukseen. Jatkotutkimusaiheena voisi tulostasovertailun yhteydessä tutkia tarkemmin kuljetuksen vaikutusta sekä analysaattoreiden välistä eroa ääriarvoilla.