Asukaslähtöisyyden kehittäminen pitkäaikaishoidossa
Haavisto, Jaana; Hell, Riikka (2015)
Haavisto, Jaana
Hell, Riikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045852
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhainkodin hoitajien kokemuksia asukaslähtöisyydestä ja sen toteutumisesta omalla osastollaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi hoitajien käsityksiä asukaslähtöisyydestä sekä sen toteutumisesta vanhainkodin osastolla. Tavoitteena oli lisäksi herättää keskustelua asukaslähtöisyyden tärkeydestä ja sen merkityksestä vanhainkodin osastolla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään Pirkanmaalaisen vanhainkodin osaston kanssa. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat olivat pitkäaikaishoito, asukaslähtöinen hoitotyö, toimintakyvyn säilyminen pitkäaikaishoidossa sekä holistinen ihmiskäsitys.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja vastauksia tuli takaisin viisitoista kappaletta. Tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tuloksista muodostui yksitoista yläluokkaa, jotka olivat itsemääräämisoikeus, psyykkisten tarpeiden huomioiminen, fyysisten tarpeiden huomioiminen, yksilön huomioiminen yhtei-sössä, kokemus viriketoiminnan toteutumisesta, kokemus ihmisen elämänkaaren merkityksestä, kokemus yksityisyydestä, kokemus läsnäolon toteutumisesta, kokemus muutoksesta, kokemus kodinomaisuudesta ja hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus työhön. Tuloksissa kävi ilmi, että hoitajan aito läsnäolo oli merkittävin tekijä asukaslähtöisyyden toteutumiselle. Lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että ikäihmiselle annetaan mahdollisuus päättää omaa hoitoaan koskevissa asioissa. Haasteena asukaslähtöisyyden toteutumiselle nähtiin muutoksen nopea tahti sekä tilojen epäkäytännöllisyys. Työmäärän koettiin myös lisääntyneen eikä henkilökuntamäärä ollut aina riittävää.
Kehittämisehdotuksena on, että ikäihmisen omia toiveita omaa hoitoaan koskien kuullaan jo hoitoneuvottelussa vanhainkotiin tulovaiheessa. Tämä mahdollistaa myös omaisten kuulemisen ja vaikuttamisen, mikäli ikäihminen ei enää itse kykene tahtoaan ilmaisemaan.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja vastauksia tuli takaisin viisitoista kappaletta. Tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tuloksista muodostui yksitoista yläluokkaa, jotka olivat itsemääräämisoikeus, psyykkisten tarpeiden huomioiminen, fyysisten tarpeiden huomioiminen, yksilön huomioiminen yhtei-sössä, kokemus viriketoiminnan toteutumisesta, kokemus ihmisen elämänkaaren merkityksestä, kokemus yksityisyydestä, kokemus läsnäolon toteutumisesta, kokemus muutoksesta, kokemus kodinomaisuudesta ja hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus työhön. Tuloksissa kävi ilmi, että hoitajan aito läsnäolo oli merkittävin tekijä asukaslähtöisyyden toteutumiselle. Lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että ikäihmiselle annetaan mahdollisuus päättää omaa hoitoaan koskevissa asioissa. Haasteena asukaslähtöisyyden toteutumiselle nähtiin muutoksen nopea tahti sekä tilojen epäkäytännöllisyys. Työmäärän koettiin myös lisääntyneen eikä henkilökuntamäärä ollut aina riittävää.
Kehittämisehdotuksena on, että ikäihmisen omia toiveita omaa hoitoaan koskien kuullaan jo hoitoneuvottelussa vanhainkotiin tulovaiheessa. Tämä mahdollistaa myös omaisten kuulemisen ja vaikuttamisen, mikäli ikäihminen ei enää itse kykene tahtoaan ilmaisemaan.