Pystykarsittu mänty puunjalostuksessa ja -hankinnassa
Koivisto, Ilkka (2015)
Koivisto, Ilkka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305620
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Lopen Rakennuspuu Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pystykarsittuun mäntyyn liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisen metsätalouden ja metsäteollisuuden kannalta, hieman jopa kansantaloudenkin näkökulmasta. Työn konkreettisin osa koostui koesahauksesta, jossa sahattiin erä pystykarsittua mäntytukkia. Koesahauksessa mitattiin saantoa, arvosaantoa ja laatujakaumaa. Koesahausten tuloksia vertailtiin aiempiin aiheesta tehtyjen tutkimusten tuloksiin sekä erityisesti yleiseen korkeaan tuotantovolyymiin ja perinteiseen, pohjoismaiseen sahaustapaan perustuvaan sahateollisuuteen. Lisäksi työssä haluttiin tuoda esille laatupuun hankintaan liittyviä haasteita piensahan näkökulmasta käytännön esimerkeinkin sekä jonkinlaisia ratkaisumahdollisuuksia haasteiden ratkomiseksi.
Opinnäytetyöhön liittyvässä koesahauksessa käytetyllä pinnansuuntaisella sahaustavalla saatiin arvokas, oksaton pintapuu hyödynnettyä niin hyvin, että siitä saatavan sahatavaran arvo muodostui jopa 1,5-kertaiseksi siihen verrattuna, että tukit olisi sahattu perinteisellä sahausasetteella. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä tehdyissä laskelmissa kävi selvästi ilmi, että vain yhtä puutavaralajia käyttävän tuotantolaitoksen on vain harvoissa tapauksissa kannattavaa ostaa koko leimikkoa. Työ sisältää osittain luottamuksellisia tietoja, ja ne on poistettu tai piilotettu tämän opinnäytetyön julkisesta versiosta.
Tulevaisuudessa kansantalouden kannalta on tärkeää, että pystykarsitut tukit pystytään ohjaamaan sinne, missä ne parhaiten osataan hyödyntää. Jotta tämä on mahdollista, tulee nykyisestä tavaralajihinnoittelusta luopua ja siirtyä laatumaksutapaan, jossa puun jalostusarvo huomioidaan. Mikäli tavaralajihinnoittelusta ei kuitenkaan haluta luopua, tulee metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun roolia puumarkkinoilla kasvattaa, jotta myös yksittäisen puutavaralajin ostaminen puumarkkinoilla on mahdollista. Lisäksi laatumaksutapaan siirtyminen kannustaisi metsänomistajia panostamaan kasvatusmalliin, joka tuottaa laadukasta puuraaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Laatumaksutapaan siirtyminen voisi myös tietyllä tapaa korvata huhtikuussa 2015 päättyvän valtion tuen pystykarsinnalle, kun laadukkaammasta tukkipuusta maksettaisiin reilusti keskimääräistä tai heikkolaatuista tukkia enemmän.
Opinnäytetyöhön liittyvässä koesahauksessa käytetyllä pinnansuuntaisella sahaustavalla saatiin arvokas, oksaton pintapuu hyödynnettyä niin hyvin, että siitä saatavan sahatavaran arvo muodostui jopa 1,5-kertaiseksi siihen verrattuna, että tukit olisi sahattu perinteisellä sahausasetteella. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä tehdyissä laskelmissa kävi selvästi ilmi, että vain yhtä puutavaralajia käyttävän tuotantolaitoksen on vain harvoissa tapauksissa kannattavaa ostaa koko leimikkoa. Työ sisältää osittain luottamuksellisia tietoja, ja ne on poistettu tai piilotettu tämän opinnäytetyön julkisesta versiosta.
Tulevaisuudessa kansantalouden kannalta on tärkeää, että pystykarsitut tukit pystytään ohjaamaan sinne, missä ne parhaiten osataan hyödyntää. Jotta tämä on mahdollista, tulee nykyisestä tavaralajihinnoittelusta luopua ja siirtyä laatumaksutapaan, jossa puun jalostusarvo huomioidaan. Mikäli tavaralajihinnoittelusta ei kuitenkaan haluta luopua, tulee metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun roolia puumarkkinoilla kasvattaa, jotta myös yksittäisen puutavaralajin ostaminen puumarkkinoilla on mahdollista. Lisäksi laatumaksutapaan siirtyminen kannustaisi metsänomistajia panostamaan kasvatusmalliin, joka tuottaa laadukasta puuraaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Laatumaksutapaan siirtyminen voisi myös tietyllä tapaa korvata huhtikuussa 2015 päättyvän valtion tuen pystykarsinnalle, kun laadukkaammasta tukkipuusta maksettaisiin reilusti keskimääräistä tai heikkolaatuista tukkia enemmän.