Meeting early childhood needs in non-standard hour childcare: : A resource perspective
Tahvanainen, Jenni (2015)
Tahvanainen, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305618
Tiivistelmä
Päättötyön tarkoituksena oli tutkia kuinka Helsingin Kaupungin vuorohoitoa pystytään kehit- tämään tulevaisuudessa. Tavoitteena oli määrittää kuinka resursseja hyödynnetään eri yksiköissä ja arvioida kuinka ne kohtaavat lasten tarpeiden kanssa. Haasteiden tunnistaminen ja lasten oikea-aikaisen tukemisen arviointi nähtiin tärkeinä lähtökohtina.
Työ suunniteltiin sen pohjalta, että lapset pääsisivät ilmaisemaan tunteitaan, jonka kautta heidän tarpeitaan voitaisiin tulkita. Tavoite oli kuulla vuorohoidon työntekijöitä ja heidän näkökulmiaan resurssien tehokkuudesta. Täten työssä käytettiin kahta laadullista tutkimus- menetelmää: lapsi havainnointia ja fokus ryhmähaastatteluja. Otokset kerättiin viidestä eri Helsingin Kaupungin vuorohoitoyksiköstä vuoden 2014 loppupuolella. Yhteensä yhdeksän lasta ja kuusitoista työntekijää osallistui.
Teoreettisena lähtökohtana toimi varhaislapsuuden tarpeiden määrittäminen GIRFEC- menet- telytavan, SCARF-mallin ja vuorovaikutusteorian pohjalta, sekä päivähoidon eri resurssien ymmärtäminen. Analyysissa käytettiin abduktiivistä lähestymistapaa, jossa teoria toimi apuvä- lineenä. Kuitenkin havainnoinneista ja haastatteluista saatu informaatio johti tiedon organi- sointia.
Eri hypoteesien muodostamisen kautta löydökset kertoivat, että resursseja hyödynnettiin eri tavoin eri yksiköissä, mikä vaikutti hoidon laatuun, työntekijöiden hyvinvointiin, oppimisym- päristöön, sekä ajanhallintaan. Yhteisiä tekijöitä löytyi erojen lisäksi. Yksiköille toivottiin yh- tenäisiä linjauksia ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukeminen nähtiin tärkeimmäksi ke- hittämisalueeksi. Läpinäkyvyyden lisäämisen kautta, tämä päättötyö toivoo toimivansa infor- maatio välineenä, joka tukee esimiehiä ja työntekijöitä resurssiensa liikuttamisen suhteen, jotta erikoistuneempaa hoitoa voitaisiin tarjota kaikille vuorohoidon lapsille.
Työ suunniteltiin sen pohjalta, että lapset pääsisivät ilmaisemaan tunteitaan, jonka kautta heidän tarpeitaan voitaisiin tulkita. Tavoite oli kuulla vuorohoidon työntekijöitä ja heidän näkökulmiaan resurssien tehokkuudesta. Täten työssä käytettiin kahta laadullista tutkimus- menetelmää: lapsi havainnointia ja fokus ryhmähaastatteluja. Otokset kerättiin viidestä eri Helsingin Kaupungin vuorohoitoyksiköstä vuoden 2014 loppupuolella. Yhteensä yhdeksän lasta ja kuusitoista työntekijää osallistui.
Teoreettisena lähtökohtana toimi varhaislapsuuden tarpeiden määrittäminen GIRFEC- menet- telytavan, SCARF-mallin ja vuorovaikutusteorian pohjalta, sekä päivähoidon eri resurssien ymmärtäminen. Analyysissa käytettiin abduktiivistä lähestymistapaa, jossa teoria toimi apuvä- lineenä. Kuitenkin havainnoinneista ja haastatteluista saatu informaatio johti tiedon organi- sointia.
Eri hypoteesien muodostamisen kautta löydökset kertoivat, että resursseja hyödynnettiin eri tavoin eri yksiköissä, mikä vaikutti hoidon laatuun, työntekijöiden hyvinvointiin, oppimisym- päristöön, sekä ajanhallintaan. Yhteisiä tekijöitä löytyi erojen lisäksi. Yksiköille toivottiin yh- tenäisiä linjauksia ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukeminen nähtiin tärkeimmäksi ke- hittämisalueeksi. Läpinäkyvyyden lisäämisen kautta, tämä päättötyö toivoo toimivansa infor- maatio välineenä, joka tukee esimiehiä ja työntekijöitä resurssiensa liikuttamisen suhteen, jotta erikoistuneempaa hoitoa voitaisiin tarjota kaikille vuorohoidon lapsille.