Metsänomistajien näkemyksiä metsän uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta Koillismaalla
Halonen, Esa (2015)
Halonen, Esa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305556
Tiivistelmä
Metsälaki muuttui vuoden 2014 alussa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää metsänomistajien näkemyksiä metsänuudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta Koillismaalla uuden lain myötä. Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin kirjekyselynä syksyllä 2014. Tutkimuksen tilaajina olivat Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry sekä Metsänhoitoyhdistys Salla ry. Tavoitteena oli saada tietoa metsänhoitoyhdistysten neuvonnan tarpeista metsänuudistamisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa. Lisäksi selvitettiin metsänomistajien vajaatuottoisten metsien käsittelyä, koska kestävän metsätalouden rahoituslaki muuttuu ja metsänuudistamisen tuki poistuu vuonna 2015. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa metsänomistajien kokemuksia Koillismaalla tärkeästä säätöaurauksesta. Tutkimuksen otos oli 500 metsänomistajaa, joista puolet oli tilakooltaan yhdistysten suurimpia metsänomistajia. Lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 34 % ja vastaajista 74 % omisti metsää yli 101 ha. Tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla SPSS-ohjelmalla.
Metsänhoitoyhdistysten alueella metsänomistajat pitivät nykyisiä metsänuudistamismenetelmiä käyttökelpoisina ja hyvinä metsän kasvun kannalta. Säätöaurausta pidettiin yleisesti toimivana maanmuokkaustapana ja maanmuokkauksiin haluttiin satsata edelleen metsänlain muutoksesta huolimatta. Jatkuva kasvatus kiinnosti, mutta samalla menetelmän käyttökelpoisuus arvelutti erityisesti puuntuotantoa tavoittelevia metsänomistajia. Kaikkein vähiten metsiään uudistaneet metsänomistajat toivoivat neuvontaa metsänuudistamisessa, kun taas jatkuvassa kasvatuksessa neuvontaa toivoivat tavoitteiltaan hyvin erilaiset metsänomistajat. Tietämättömyys jatkuvasta kasvatuksesta erottui hyvin tuloksissa. Tutkimuksesta selvisi, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen vähenee, kun metsänuudistamisen tuki poistuu ja uudistaminen on jatkossa omarahoitteista.
Metsänomistajat tarvitsivat jatkossakin neuvontaa metsänuudistamisen kaikkien vaiheiden osalta. Monet metsänomistajat eivät ymmärtäneet, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen on silti kannattavaa, vaikka metsänuudistamisen tuki poistuu. Osa metsänomistajista suhtautui kielteisesti säätöaurauksen käyttöön, minkä vuoksi perustelut aurauksen käytölle sekä metsänomistajien neuvonta maanmuokkaustavan valinnassa on hyvin tärkeää eikä sitä saisi sivuttaa neuvontatilanteessa. Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ovat rajalliset Koillismaalla, mutta menetelmästä kiinnostuneita metsänomistajiakin on. Sen vuoksi menetelmään liittyvä osaaminen on tärkeä osa metsäneuvojan työtä.
Metsänhoitoyhdistysten alueella metsänomistajat pitivät nykyisiä metsänuudistamismenetelmiä käyttökelpoisina ja hyvinä metsän kasvun kannalta. Säätöaurausta pidettiin yleisesti toimivana maanmuokkaustapana ja maanmuokkauksiin haluttiin satsata edelleen metsänlain muutoksesta huolimatta. Jatkuva kasvatus kiinnosti, mutta samalla menetelmän käyttökelpoisuus arvelutti erityisesti puuntuotantoa tavoittelevia metsänomistajia. Kaikkein vähiten metsiään uudistaneet metsänomistajat toivoivat neuvontaa metsänuudistamisessa, kun taas jatkuvassa kasvatuksessa neuvontaa toivoivat tavoitteiltaan hyvin erilaiset metsänomistajat. Tietämättömyys jatkuvasta kasvatuksesta erottui hyvin tuloksissa. Tutkimuksesta selvisi, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen vähenee, kun metsänuudistamisen tuki poistuu ja uudistaminen on jatkossa omarahoitteista.
Metsänomistajat tarvitsivat jatkossakin neuvontaa metsänuudistamisen kaikkien vaiheiden osalta. Monet metsänomistajat eivät ymmärtäneet, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen on silti kannattavaa, vaikka metsänuudistamisen tuki poistuu. Osa metsänomistajista suhtautui kielteisesti säätöaurauksen käyttöön, minkä vuoksi perustelut aurauksen käytölle sekä metsänomistajien neuvonta maanmuokkaustavan valinnassa on hyvin tärkeää eikä sitä saisi sivuttaa neuvontatilanteessa. Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ovat rajalliset Koillismaalla, mutta menetelmästä kiinnostuneita metsänomistajiakin on. Sen vuoksi menetelmään liittyvä osaaminen on tärkeä osa metsäneuvojan työtä.