Yhteisöllinen tapahtumatuotanto : Nuorten osallistaminen kunnan nuorisotyössä
Kauhanen, Hanna-Mari (2015)
Kauhanen, Hanna-Mari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305545
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni kehitän tapahtumatuotannon mallia, joka osallistaa nuoria aktiivisiksi ja vastuullisiksi toimijoiksi nuorisotyön piiriin. Opinnäyte on tehty Siilinjärven kunnan nuorisotyötä ajatellen, missä halutaan luoda toimintaa, joka vastaa entistä paremmin nuorten tarpeisiin ja saisi nuoria osallistumaan enemmän tarjottuun ohjelmaan.
Kehittämistyön tiedonkeruumenetelminä on käytetty nuoriso-ohjaajille tehtyä ryhmähaastattelua ja nuorille suunnattua kyselylomaketta. Keskeisesti mallin muodostumiseen ovat vaikuttaneet kokemukseni Rec&Rew -nuorisotapahtumasta keväällä 2014, missä olin tuottajan roolissa. Lisäksi hyvinkääläinen HypeCon-nuorisotapahtuma on benchmarkkauksen kautta innoittanut mallin luonnissa sekä hyvää esimerkkiä ovat tarjonneet Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ActionAgentit -malli ja kulttuuriareena Glorian toimintamalli. Työn teoreettisena taustana käsittelen nuorten osallisuutta ja osallistamista.
Yhteisöllinen tapahtumatuotanto tarkoittaa käytännössä prosessia, jossa nuorista koottava työryhmä ideoi, suunnittelee ja toteuttaa tapahtuman yhteistyössä nuoriso-ohjaajien, nuoriso- ja kulttuuritoimiston ja kenties myös ammattituottajan kanssa. Nuorten työryhmä saa todellista valtaa ja vastuuta päämääränsä toteuttamisessa. Keskeistä on mallin näkökulma, eli se, että nuoret eivät ole ns. ”työntekijöitä” aikuisten heille suunnittelemissa tapahtumatuotannoissa, vaan aktiivisia toimijoita itse. Nuoriso-ohjaajan rooli on olla koordinaattori, joka tukee työryhmän toimintaa. Nuoriso- ja kulttuuritoimiston henkilökunta puolestaan vastaa esimerkiksi keskeisistä lupa-asioista ja viime kädessä hankkeen taloudesta. Ammattituottaja voi tarpeen vaatiessa täydentää prosessia tuomalla lisää tietotaitoa sekä nuorille että nuoriso-ohjaajille.
Yhteisöllisen tapahtumatuotannon mallissa ajatuksena on se, että nuoret saavat omien motiiviensa lisäksi prosessista hyötynä koulutusta tapahtumatuotannon eri osa-alueilla. Tuottajan ja eri taiteen/viihdealojen ammattilaisten osaamista voi hyödyntää näitä koulutuksia laadittaessa. Näin nuorille muodostuu henkilökohtaisten kokemusten lisäksi tietoperustaa, joka voi tulevaisuudessa ohjata esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan valintaa.
Opinnäytetyössäni laatima yhteisöllisen tapahtumatuotannon malli on käytännöllinen työnjakokaavio, joka auttaa hahmottamaan, kuinka tämänkaltaisella osallistavalla otteella tapahtuma syntyy usean rinnakkaisen toimijan yhteisenä palapelinä. Selkeä työnjako auttaa pitämään toiminnan tehokkaana ja helpottaa jokaisen toimijan keskittymistä omaan tehtäväänsä. Tämä malli on tehty ensisijaisesti Siilinjärven nuorisotyötä ajatellen, mutta samantyylistä työotetta voi käyttää myös muissa pienehköissä kunnissa, joissa nuoriso- ja kulttuurityötä tehdään pienillä henkilöstöresursseilla.
Kehittämistyön tiedonkeruumenetelminä on käytetty nuoriso-ohjaajille tehtyä ryhmähaastattelua ja nuorille suunnattua kyselylomaketta. Keskeisesti mallin muodostumiseen ovat vaikuttaneet kokemukseni Rec&Rew -nuorisotapahtumasta keväällä 2014, missä olin tuottajan roolissa. Lisäksi hyvinkääläinen HypeCon-nuorisotapahtuma on benchmarkkauksen kautta innoittanut mallin luonnissa sekä hyvää esimerkkiä ovat tarjonneet Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ActionAgentit -malli ja kulttuuriareena Glorian toimintamalli. Työn teoreettisena taustana käsittelen nuorten osallisuutta ja osallistamista.
Yhteisöllinen tapahtumatuotanto tarkoittaa käytännössä prosessia, jossa nuorista koottava työryhmä ideoi, suunnittelee ja toteuttaa tapahtuman yhteistyössä nuoriso-ohjaajien, nuoriso- ja kulttuuritoimiston ja kenties myös ammattituottajan kanssa. Nuorten työryhmä saa todellista valtaa ja vastuuta päämääränsä toteuttamisessa. Keskeistä on mallin näkökulma, eli se, että nuoret eivät ole ns. ”työntekijöitä” aikuisten heille suunnittelemissa tapahtumatuotannoissa, vaan aktiivisia toimijoita itse. Nuoriso-ohjaajan rooli on olla koordinaattori, joka tukee työryhmän toimintaa. Nuoriso- ja kulttuuritoimiston henkilökunta puolestaan vastaa esimerkiksi keskeisistä lupa-asioista ja viime kädessä hankkeen taloudesta. Ammattituottaja voi tarpeen vaatiessa täydentää prosessia tuomalla lisää tietotaitoa sekä nuorille että nuoriso-ohjaajille.
Yhteisöllisen tapahtumatuotannon mallissa ajatuksena on se, että nuoret saavat omien motiiviensa lisäksi prosessista hyötynä koulutusta tapahtumatuotannon eri osa-alueilla. Tuottajan ja eri taiteen/viihdealojen ammattilaisten osaamista voi hyödyntää näitä koulutuksia laadittaessa. Näin nuorille muodostuu henkilökohtaisten kokemusten lisäksi tietoperustaa, joka voi tulevaisuudessa ohjata esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan valintaa.
Opinnäytetyössäni laatima yhteisöllisen tapahtumatuotannon malli on käytännöllinen työnjakokaavio, joka auttaa hahmottamaan, kuinka tämänkaltaisella osallistavalla otteella tapahtuma syntyy usean rinnakkaisen toimijan yhteisenä palapelinä. Selkeä työnjako auttaa pitämään toiminnan tehokkaana ja helpottaa jokaisen toimijan keskittymistä omaan tehtäväänsä. Tämä malli on tehty ensisijaisesti Siilinjärven nuorisotyötä ajatellen, mutta samantyylistä työotetta voi käyttää myös muissa pienehköissä kunnissa, joissa nuoriso- ja kulttuurityötä tehdään pienillä henkilöstöresursseilla.