Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Korpela, Ina (2015)
Korpela, Ina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275195
Tiivistelmä
Suomessa työntekijällä on erittäin korkea irtisanomissuoja. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on yleensä hyvin vaikeaa irtisanoa työsopimusta. Työnantajalla on aina velvollisuus näyttää, että irtisanominen on laillinen, näin ollen sopimus voidaan irtisanoa ainoastaan asiallisella ja painavalla perusteella. Työsopimus voidaan irtisanoa työntekijän henkilöön liittyvin perustein, joita ovat muun muassa työntekijän luvattomat poissaolot, työtehtävien laiminlyönti, työntekijän loukkaava ja asiaton käytös sekä työstä kieltäytyminen perusteettomasti. Irtisanominen alkaa siitä, että työnantajan tietoon tulee työntekijän asiaton käytös. Tämän jälkeen työntekijälle annetaan usein huomautus tai varoitus, riippuen rikkomuksen vakavuudesta. Varoituksen avulla työntekijälle annetaan mahdollisuus parantaa käytöksensä. Mikäli moitittava käytös kuitenkin jatkuu, annetaan työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi, toimitetaan hänelle tieto päättämisperusteista ja ilmoitetaan sopimus irtisanotuksi. Kiellettyjä työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ei ole lueteltu lakiin yksityiskohtaisesti, mutta ainakaan seuraavia perusteita ei voida pitää irtisanomisen syynä; työntekijän sairaus, syrjintäkielto ja työntekijän mielipiteet, osallistuminen työtaisteluun sekä turvautuminen oikeusturvakeinoihin. Näitä perusteita voidaan kuitenkin pitää laillisina, mikäli työntekijän työkyky on niiden takia heikentynyt niin merkittävästi, ettei hänen voida olettaa pystyä tekemään työtä tulevaisuudessakaan. Irtisanomisessa on kuitenkin aina käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Irtisanominen on siis monen asian summa, eikä sitä voida tehdä huterin perustein. Joissakin tapauksissa osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen irtisanomisen syistä. Tällöin asia annetaan yleensä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asian käsittely alkaa käräjäoikeudesta ja voi jatkua aina Korkeimpaan oikeuteen saakka. Työehtosopimuksen solmineilla liitoilla on oikeus ajaa asiaansa myös työtuomioistuimessa. Vuodesta 2005 vuoteen 2014 työtuomioistuin on antanut keskimäärin 100 ratkaisua vuodessa