Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä sujuvasta päihdehoidosta
Sampinen, Marjut (2015)
Sampinen, Marjut
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265048
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Sampinen Marjut. Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä sujuvasta päihdehoidosta. Helsinki. Kevät 2015, s.97., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Toteutin opinnäytetyön kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli tuoda esille asiakkaiden, kunnan päihdepalvelujen ja päihdepalveluja tuottavien työntekijöiden näkemyksiä siitä, minkälainen on asiakkaiden nykyinen päihdehoito ja miten sitä voidaan kehittää sujuvammaksi.
Kehittämistyön aineiston keräsin osallistavan toimintatutkimukseen perustuvien osallistavien työpajojen avulla 2014 aikana. Kehittämistyössä oli mukana viisi Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen (Liedon, Marttilan ja Kosken kunnat) päihdepalvelujen työntekijää, heidän seitsemän asiakastaan ja neljä A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen laitos- ja kuntoutuspalvelujen työntekijää. Osallistujat laativat ensin omissa työpajoissaan kehittämistyön aineistot nykyisestä päihdehoidosta vastaamalla tutkimuskysymyksiin kirjallisesti. Näitä aineistoja käytettiin kehittämistyöpajassa, jossa yhteistyössä työstettiin päihdehoidon kehittämisen kohteita ja keinoja. Osallistujien aineistoja ja kehittämistyöpajan nauhoitettua keskustelua analysoin sisällön analyysin menetelmän ja teemoittelun avulla.
Päihdehoidon kehittämisen alueiksi muodostuivat asiakaslähtöisyyden vahvistaminen, kuntoutuksen tarpeen ja hoidon vastaavuuden kohtaaminen, palvelurakenteiden selkeyt-täminen, asiakastyön menetelmien hyödyntäminen ja kuntoutuksen riittävyyden arvioiminen. Näiden tulosten mukaan päihdehoito on kokonaisuus, jossa asiakkaan päihdehoitoa ja hoitopolkua tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti asiakkaan kanssa koko hoitoprosessin ajan. Päihdehoidon sujuvuuden toteutumiseksi tulisi erityisesti selkeyttää päihdehoidon palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä.
Asiakkaiden ja kunnan päihdepalvelujen työntekijöiden mukaan hoitopolun palvelurakenteet olivat epäselviä ja hahmottamattomia. Asiakkaat toivoivat huomioiduksi tulemista ja työntekijöiden saavan lisäkoulutusta päihdeongelman ymmärtämiseen ja päihderiippuvuuden taustalla olevien muiden ongelmien havaitsemiseen, asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi. Asiakkaille tulisi avata enemmän päihdehoidon menetelmien tavoitteita, jotta he voisivat hyödyntää niitä paremmin oman psyykkisen ja henkisen kasvun prosesseissa.
Asiakkaiden ja kunnan päihdepalvelujen työntekijöiden mukaan asiakkaiden läheisiä tulisi ottaa enemmän mukaan päihdehoidon prosesseihin. Asiakkaat toivoivat saavansa paremmin hoidon aikaisia tietoja omaan käyttöönsä ja tukea kotiutumiseen. Kunnan päihdepalvelujen taholta toivottiin keinoja ja mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen sekä välineitä asiakkaiden motivoimiseen. Kaikki osallistujat pitivät tärkeinä yhteistyötä ja hoitoneuvotteluja, joita tulisi edelleen kehittää. Asiakkaat ja laitos- ja kuntoutuspalve-lujen työntekijät toivoivat kuntoutusten riittävyyteen joustavuutta ja aikaa sekä intervallijaksojen hyödyntämistä päihdehoidon jatkumoina.
Asiasanat: päihdehuolto, palvelut, kehittäminen, osallistava toimintatutkimus, arviointi, työntekijät, asiakkuus.
Sampinen Marjut. Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä sujuvasta päihdehoidosta. Helsinki. Kevät 2015, s.97., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Toteutin opinnäytetyön kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli tuoda esille asiakkaiden, kunnan päihdepalvelujen ja päihdepalveluja tuottavien työntekijöiden näkemyksiä siitä, minkälainen on asiakkaiden nykyinen päihdehoito ja miten sitä voidaan kehittää sujuvammaksi.
Kehittämistyön aineiston keräsin osallistavan toimintatutkimukseen perustuvien osallistavien työpajojen avulla 2014 aikana. Kehittämistyössä oli mukana viisi Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen (Liedon, Marttilan ja Kosken kunnat) päihdepalvelujen työntekijää, heidän seitsemän asiakastaan ja neljä A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen laitos- ja kuntoutuspalvelujen työntekijää. Osallistujat laativat ensin omissa työpajoissaan kehittämistyön aineistot nykyisestä päihdehoidosta vastaamalla tutkimuskysymyksiin kirjallisesti. Näitä aineistoja käytettiin kehittämistyöpajassa, jossa yhteistyössä työstettiin päihdehoidon kehittämisen kohteita ja keinoja. Osallistujien aineistoja ja kehittämistyöpajan nauhoitettua keskustelua analysoin sisällön analyysin menetelmän ja teemoittelun avulla.
Päihdehoidon kehittämisen alueiksi muodostuivat asiakaslähtöisyyden vahvistaminen, kuntoutuksen tarpeen ja hoidon vastaavuuden kohtaaminen, palvelurakenteiden selkeyt-täminen, asiakastyön menetelmien hyödyntäminen ja kuntoutuksen riittävyyden arvioiminen. Näiden tulosten mukaan päihdehoito on kokonaisuus, jossa asiakkaan päihdehoitoa ja hoitopolkua tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti asiakkaan kanssa koko hoitoprosessin ajan. Päihdehoidon sujuvuuden toteutumiseksi tulisi erityisesti selkeyttää päihdehoidon palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä.
Asiakkaiden ja kunnan päihdepalvelujen työntekijöiden mukaan hoitopolun palvelurakenteet olivat epäselviä ja hahmottamattomia. Asiakkaat toivoivat huomioiduksi tulemista ja työntekijöiden saavan lisäkoulutusta päihdeongelman ymmärtämiseen ja päihderiippuvuuden taustalla olevien muiden ongelmien havaitsemiseen, asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi. Asiakkaille tulisi avata enemmän päihdehoidon menetelmien tavoitteita, jotta he voisivat hyödyntää niitä paremmin oman psyykkisen ja henkisen kasvun prosesseissa.
Asiakkaiden ja kunnan päihdepalvelujen työntekijöiden mukaan asiakkaiden läheisiä tulisi ottaa enemmän mukaan päihdehoidon prosesseihin. Asiakkaat toivoivat saavansa paremmin hoidon aikaisia tietoja omaan käyttöönsä ja tukea kotiutumiseen. Kunnan päihdepalvelujen taholta toivottiin keinoja ja mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen sekä välineitä asiakkaiden motivoimiseen. Kaikki osallistujat pitivät tärkeinä yhteistyötä ja hoitoneuvotteluja, joita tulisi edelleen kehittää. Asiakkaat ja laitos- ja kuntoutuspalve-lujen työntekijät toivoivat kuntoutusten riittävyyteen joustavuutta ja aikaa sekä intervallijaksojen hyödyntämistä päihdehoidon jatkumoina.
Asiasanat: päihdehuolto, palvelut, kehittäminen, osallistava toimintatutkimus, arviointi, työntekijät, asiakkuus.