Musiikin iloa ja kohtaamisia : Järvenpään seurakunnan muskaritoiminta
Karhu, Tarja (2015)
Karhu, Tarja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265019
Tiivistelmä
Karhu, Tarja. Musiikin iloa ja kohtaamisia. Järvenpään seurakunnan muskaritoiminta. Kevät 2015, 73 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja sekä lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on Järvenpään seurakunnan muskaritoiminnan merkitys aikuisille ja lapsille. Kävijöiden palaute auttaa kehittämään toimintaa jatkossa entistä asiakaslähtöisempään suuntaan.
Kyselyn aikaan keväällä 2014 seurakunnan kahdeksaan muskariryhmään osallistui 58 äitiä, 5 isää ja 94 lasta. Tutkimusaineisto koostui saaduista 62 vastauksesta. Kysely tehtiin puolistrukturoidulla lomakkeella, joka sisälsi myös joitakin avoimia kysymyksiä.
Vastaukset analysoitiin pääosin kvantitatiivisella menetelmällä ja avointen vastausten osalta kvalitatiivisesti, osittain saatuja vastauksia esittäen.
Tulokset olivat pääosin hyvin myönteisiä. Kävijöiden kehittämistoiveet liittyivät lähinnä tiettyihin muskareiden sisältöalueisiin. Näihin toiveisiin ohjaajien tulee olemaan helppo vastata. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pieni osa kävijöistä oli tyytymätön tapaan, jolla heidät ja heidän lapsensa kohdattiin ja huomioitiin muskareissa. Muskaritoiminta tavoittaa hyvin nuoria aikuisia, joilla ei ole aiempaa kontaktia seurakunnan toimintaan. On tärkeää, että kävijät tulevat kohdatuiksi paitsi pienten lastensa vanhempina myös nuorina aikuisina, etenkin kun tiedetään, että valtaosa kirkosta eroavista on nuoria aikuisia.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on Järvenpään seurakunnan muskaritoiminnan merkitys aikuisille ja lapsille. Kävijöiden palaute auttaa kehittämään toimintaa jatkossa entistä asiakaslähtöisempään suuntaan.
Kyselyn aikaan keväällä 2014 seurakunnan kahdeksaan muskariryhmään osallistui 58 äitiä, 5 isää ja 94 lasta. Tutkimusaineisto koostui saaduista 62 vastauksesta. Kysely tehtiin puolistrukturoidulla lomakkeella, joka sisälsi myös joitakin avoimia kysymyksiä.
Vastaukset analysoitiin pääosin kvantitatiivisella menetelmällä ja avointen vastausten osalta kvalitatiivisesti, osittain saatuja vastauksia esittäen.
Tulokset olivat pääosin hyvin myönteisiä. Kävijöiden kehittämistoiveet liittyivät lähinnä tiettyihin muskareiden sisältöalueisiin. Näihin toiveisiin ohjaajien tulee olemaan helppo vastata. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pieni osa kävijöistä oli tyytymätön tapaan, jolla heidät ja heidän lapsensa kohdattiin ja huomioitiin muskareissa. Muskaritoiminta tavoittaa hyvin nuoria aikuisia, joilla ei ole aiempaa kontaktia seurakunnan toimintaan. On tärkeää, että kävijät tulevat kohdatuiksi paitsi pienten lastensa vanhempina myös nuorina aikuisina, etenkin kun tiedetään, että valtaosa kirkosta eroavista on nuoria aikuisia.