VAS ja traumaattinen synnytys : Löytääkö matala VAS-arvio synnytyksen jälkeisen trauman?
Ulmanen, Tuire (2015)
Ulmanen, Tuire
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504204553
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan naistentautien ja synnytysten tulosyksikön kehittämishanketta. Hankkeessa pyritään tunnistamaan jo raskausaikana naiset, joilla on traumatisoitumisriski. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käytetään synnytyskokemuksen laadun arviointiin Visual Analogue Scale eli VAS-mittaria.
Tähän tutkimukseen osallistui 47 Jorvin sairaalassa synnyttänyttä naista, jotka olivat arvioineet synnytyskokemustaan matalalla VAS-arviolla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää löydetäänkö synnytyskokemusta arvioivan VAS-mittarin avulla ne äidit, jotka olivat kokeneet synnytyksensä traumaattisena ja tarvitsivat psykososiaalista tukea synnytyksen jälkeen. VAS-mittarin mukaan arvosana 1 kuvaa erittäin negatiivista synnytyskokemusta ja 10 erittäin positiivista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui mittareina käytettyjen kyselylomakkeiden sisältöjen avaamisesta sekä aikaisemmista tutkimuksista ja lähdekirjallisuudesta: Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten perustetulla kätilön vastaanotolla. Vastaukset analysoitiin Exel-taulukkolaskentaohjelmalla ja niiden tuloksia kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin.
Tutkimuksessa ilmeni, että käyttämällä synnytyskokemusten VAS-mittaria ja muita mittareita sekä synnytyskeskustelua löydettiin ne synnyttäjät, jotka olivat kokeneet synnytyksensä traumaattisena. Tulosten mukaan suurin osa tutkituista koki synnytyksensä erittäin traumaattisena (n=42) ja joka kuudennella synnyttäneellä oli posttraumaattisen oireyhtymän oireita (n=8). Jatkohoitoa järjestyi noin kolmannekselle tutkimukseen osallistuneista synnyttäneistä (n=14).
Traumatisoitumisriskissä olevan äidin seulontaa ja varhaisen puuttumisen keinoja on kehitettävä, tukemaan äidin ja koko perheen voimavaroja.
Tähän tutkimukseen osallistui 47 Jorvin sairaalassa synnyttänyttä naista, jotka olivat arvioineet synnytyskokemustaan matalalla VAS-arviolla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää löydetäänkö synnytyskokemusta arvioivan VAS-mittarin avulla ne äidit, jotka olivat kokeneet synnytyksensä traumaattisena ja tarvitsivat psykososiaalista tukea synnytyksen jälkeen. VAS-mittarin mukaan arvosana 1 kuvaa erittäin negatiivista synnytyskokemusta ja 10 erittäin positiivista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui mittareina käytettyjen kyselylomakkeiden sisältöjen avaamisesta sekä aikaisemmista tutkimuksista ja lähdekirjallisuudesta: Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten perustetulla kätilön vastaanotolla. Vastaukset analysoitiin Exel-taulukkolaskentaohjelmalla ja niiden tuloksia kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin.
Tutkimuksessa ilmeni, että käyttämällä synnytyskokemusten VAS-mittaria ja muita mittareita sekä synnytyskeskustelua löydettiin ne synnyttäjät, jotka olivat kokeneet synnytyksensä traumaattisena. Tulosten mukaan suurin osa tutkituista koki synnytyksensä erittäin traumaattisena (n=42) ja joka kuudennella synnyttäneellä oli posttraumaattisen oireyhtymän oireita (n=8). Jatkohoitoa järjestyi noin kolmannekselle tutkimukseen osallistuneista synnyttäneistä (n=14).
Traumatisoitumisriskissä olevan äidin seulontaa ja varhaisen puuttumisen keinoja on kehitettävä, tukemaan äidin ja koko perheen voimavaroja.