Äidin depressio ja varhainen vuorovaikutus : kirjallisuuskatsaus äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutuksista kiintymyssuhteeseen
Uutela, Tuija (2015)
Uutela, Tuija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
kirjallisuuskatsauksetAll rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504184514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504184514
Tiivistelmä
Uutela, Tuija. Äidin depressio ja varhainen vuorovaikutus. Kirjallisuuskatsaus äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutuksista kiintymyssuhteeseen. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää. Kevät 2015. 34 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma,, sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Lapsi kiinnittyy häntä hoivaavan aikuiseen automaattisesti ja vaistonvaraisesti. Kiinnittyminen on biologinen tapahtuma, joka tapahtuu, vaikka vanhempi olisi etäinen tai laiminlyövä. Vanhemman sensitiivisyydestä lapsen signaaleille ja vanhemman kyvystä kohdata lapsen voimakkaat tunteet riippuu minkälainen aikuisen ja lapsen välisestä kiintymyssuhteesta muodostuu.
Työn tavoitteena oli kirjallisuuden kautta selvittää, olivatko eri tutkimukset saaneet samanlaisia tuloksia siitä, miten äidin masentunut käytös vaikuttaa lapseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, vaikuttaako äidin masennus kirjallisuuden mukaan kiintymyssuhdemalliin ja jos vaikuttaa niin miten.
Kirjallisuuden perusteella masentuneen äidin käytös vaihtelee rajusti tunkeilevuuden ja välinpitämättömyyden välillä. Äiti tuntee vihaa, alakuloa ja toivottomuutta, joka aiheuttaa äidin ja lapsen välille negatiivisen vuorovaikutuksen.
Masentuneen äidin käytös aiheuttaa lapsessa kiukkua ja hätää. Lapsi sisäistää vihan vuorovaikutustyyliinsä, mikä näkyy lapsen kommunikoidessa myös ei-masentuneen aikuisen kanssa.
Pojat tarvitsevat enemmän säätelyapua vauvoina kuin tyttölapset, minkä takia äidin masennuksella on suurempi riski aiheuttaa vaurioita pojille kuin tytöille. Tytöt pystyvät luontaisesti sulkemaan pois osan ristiriitaisista affekteista, joita masentunut äiti tuottaa, ja selviävät näin ollen paremmin masentuneen äidin ailahtelevan käytöksen kanssa.
Riski turvattomaan kiintymyssuhteeseen on sitä suurempi, mitä masentuneempi äiti on. Kaikki tarkastellut tutkimukset ovat yhteneväisiä siitä, että mikäli äidin masennus on vakava tai krooninen, on suuri riski, että kiintymyssuhteesta kehittyy joko välttävästi tai ristiriitaisesti turvaton.
Asiasanat: synnytysmasennus, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus, kirjallisuuskatsaukset
Lapsi kiinnittyy häntä hoivaavan aikuiseen automaattisesti ja vaistonvaraisesti. Kiinnittyminen on biologinen tapahtuma, joka tapahtuu, vaikka vanhempi olisi etäinen tai laiminlyövä. Vanhemman sensitiivisyydestä lapsen signaaleille ja vanhemman kyvystä kohdata lapsen voimakkaat tunteet riippuu minkälainen aikuisen ja lapsen välisestä kiintymyssuhteesta muodostuu.
Työn tavoitteena oli kirjallisuuden kautta selvittää, olivatko eri tutkimukset saaneet samanlaisia tuloksia siitä, miten äidin masentunut käytös vaikuttaa lapseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, vaikuttaako äidin masennus kirjallisuuden mukaan kiintymyssuhdemalliin ja jos vaikuttaa niin miten.
Kirjallisuuden perusteella masentuneen äidin käytös vaihtelee rajusti tunkeilevuuden ja välinpitämättömyyden välillä. Äiti tuntee vihaa, alakuloa ja toivottomuutta, joka aiheuttaa äidin ja lapsen välille negatiivisen vuorovaikutuksen.
Masentuneen äidin käytös aiheuttaa lapsessa kiukkua ja hätää. Lapsi sisäistää vihan vuorovaikutustyyliinsä, mikä näkyy lapsen kommunikoidessa myös ei-masentuneen aikuisen kanssa.
Pojat tarvitsevat enemmän säätelyapua vauvoina kuin tyttölapset, minkä takia äidin masennuksella on suurempi riski aiheuttaa vaurioita pojille kuin tytöille. Tytöt pystyvät luontaisesti sulkemaan pois osan ristiriitaisista affekteista, joita masentunut äiti tuottaa, ja selviävät näin ollen paremmin masentuneen äidin ailahtelevan käytöksen kanssa.
Riski turvattomaan kiintymyssuhteeseen on sitä suurempi, mitä masentuneempi äiti on. Kaikki tarkastellut tutkimukset ovat yhteneväisiä siitä, että mikäli äidin masennus on vakava tai krooninen, on suuri riski, että kiintymyssuhteesta kehittyy joko välttävästi tai ristiriitaisesti turvaton.
Asiasanat: synnytysmasennus, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus, kirjallisuuskatsaukset