Eri tekijöiden vaikutus metsänuudistamiseen MHY Karhun alueella vuonna 2013
Vesilahti, Ville (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vesilahti, Ville
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504174481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504174481
Tiivistelmä
Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää eri tekijöiden vaikutusta metsänuudistamisen onnistumiseen metsänhoitoyhdistyksen toimialueella. Tekijät, joiden vaikutusta metsänuudistamiseen selvitettiin, olivat kasvupaikkaluokka, maanmuokkaus, maalaji ja uudistamisesta vastannut taho. Puulajeista mukana olivat mänty ja kuusi. Lisäksi uudistusaloilla huomioitiin kivisyyden, märkyyden, pintakasvillisuuden ja lehtipuuston esiintymistä.
Työssä sovellettiin aiheeseen liittyvän kirjallisen aineiston lisäksi metsänhoitoyhdistyksen tietokannasta saatua materiaalia, joka mahdollisti työhön sisältyneiden maastomittausten toteuttamisen. Maastomittaukset suoritettiin 40 uudistusalalla, jotka arvottiin kaikkien vuonna 2013 paakkutaimilla istutettujen uudistusalojen joukosta. Maastomittauksista saadut tiedot analysoitiin vertailukelpoisen aineiston aikaansaamiseksi.
Saatujen tulosten perusteella taimitiheydet jäivät alle tavoiteltujen perustamistiheyksien pääosalla työssä mukana olleista uudistusaloista. Männyllä metsänuudistamisen laatuvaihtelut olivat pienempiä kuin kuusella. Varsinaisesti kehityskelvottomaksi todettuja taimikoita ei kuitenkaan tavattu, kuin yksi, kuuselle istutettu uudistusala.
Työssä mukana ollut aineisto jakautuu melko pieniin kokonaisuuksiin, joten saaduista tuloksista muodostettuihin johtopäätöksiin on syytä suhtautua hieman varauksella.
Työssä sovellettiin aiheeseen liittyvän kirjallisen aineiston lisäksi metsänhoitoyhdistyksen tietokannasta saatua materiaalia, joka mahdollisti työhön sisältyneiden maastomittausten toteuttamisen. Maastomittaukset suoritettiin 40 uudistusalalla, jotka arvottiin kaikkien vuonna 2013 paakkutaimilla istutettujen uudistusalojen joukosta. Maastomittauksista saadut tiedot analysoitiin vertailukelpoisen aineiston aikaansaamiseksi.
Saatujen tulosten perusteella taimitiheydet jäivät alle tavoiteltujen perustamistiheyksien pääosalla työssä mukana olleista uudistusaloista. Männyllä metsänuudistamisen laatuvaihtelut olivat pienempiä kuin kuusella. Varsinaisesti kehityskelvottomaksi todettuja taimikoita ei kuitenkaan tavattu, kuin yksi, kuuselle istutettu uudistusala.
Työssä mukana ollut aineisto jakautuu melko pieniin kokonaisuuksiin, joten saaduista tuloksista muodostettuihin johtopäätöksiin on syytä suhtautua hieman varauksella.