Rikosseuraamusalan siviilikriisinhallintatehtävissä saadun kokemuksen ja osaamisen hyödyntäminen rikosseuraamusorganisaatiossa
Hokkanen, Marko; Melkko, Anu (2015)
Hokkanen, Marko
Melkko, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504154363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504154363
Tiivistelmä
Yhdistyneet Kansakunnat aloitti vankiloiden kunnostuksen ja vankilatoiminnan Kosovossa entisen Jugoslavian läänissä vuonna 1999 pian NATO:n pommitusten jälkeen. Tämä operaatio Kosovossa oli ensimmäinen YK:n operaatio johon oli rekrytoitu myös vankeinhoidon (nykyisin RISE) asiantuntijoita. Tiettävästi ensimmäiset siviilikriisinhallinnan rikosseuraamusalan työntekijät osallistuivat Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) missiolle Kosovossa vuodesta 1999. Suomen ulkoministeriön lähettäminä seurasi Kosovoon neljä vankeinhoitajaa vuonna 2000. YK:n operaatioiden mandaatit muuttuivat perinteisestä sotilaallisesta rauhanturvaamisesta sisältämään myös sekä poliisi- että siviilikomponentit. Muun muassa Kosovon jälkeen Norsunluurannikko ja Itä-Timor sisälsivät vankeinhoidon yksikön operaatioissaan. Kosovo ja Itä-Timor olivat operaatioita joissa YK:lla oli hallinnollinen vastuu ja täten vankeinhoidon asiantuntijat olivat näissä operaatioissa itse operationaalisen työn tekijöinä.
Suomalaisia rikosseuraamusalan, tarkemmin vankeinhoidon asiantuntijoita on työskennellyt jo yli vuosikymmenen erilaisissa siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Joukko on kuitenkin jäänyt pienehköksi ja on ollut suhteellisen vaikeaa saada tätä lukumäärää kasvatettua. Siviilikriisinhallinnan tehtävissä on kiistatta kartutettu omaa ammattitaitoa, tietoa, taitoa ja kokemusta. Kuitenkaan tätä lisääntynyttä ammattitaitoa ei ole yksilöity kartoittamalla sitä, eikä ole tutkittu miten sitä voisi hyö-dyntää oman taustaorganisaation hyväksi.
Työn tarkoitus oli kartoittaa saatua kokemusta, tietoa ja taitoa sekä miten sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näin ollen konkreettista kehittämistä tulisi tapahtumaan opinnäytetyön kautta vasta sen valmistuttua. Työssä tarkastellaan mitä alueita uudella kokemuksella, tiedolla ja taidoilla voitaisiin tulevaisuudessa kehittää, kuten olisiko opinnäytetyön tuotoksesta hyötyä uusille menettelytavoille. Tutkimuksen tuloksiin perustuen voidaan sanoa, että rikosseuraamusalan siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuneet ovat hyvin motivoituneita kehittämään omaa ammattitaitoaan ja he kokevat oman ammatillisen osaamisensa kehittyneen kriisinhallintatehtävien aikana muunmuassa seuraavien taitojen osalta: johtamis- ja esimiestaidot, ongelmanratkaisukyky, neuvottelutaidot, stressinsieto ja – hallinta, ammatillinen näkemys erilaisiin rikosseuraamusalan organisaatioihin ja toimintakulttuureihin sekä kyky kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä. Samalla he kokevat ettei kehittynyttä osaamista ole hyödynnetty kotimaan organisaation toimesta, vaan yksilöt ovat käyttäneet uutta osaamista lähinnä omiin tarpeisiinsa. Tulevaisuuden haastena on hyödyntää tämä valmis osaamisvaranto paremmin kotimaan organisaatiossa.
Suomalaisia rikosseuraamusalan, tarkemmin vankeinhoidon asiantuntijoita on työskennellyt jo yli vuosikymmenen erilaisissa siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Joukko on kuitenkin jäänyt pienehköksi ja on ollut suhteellisen vaikeaa saada tätä lukumäärää kasvatettua. Siviilikriisinhallinnan tehtävissä on kiistatta kartutettu omaa ammattitaitoa, tietoa, taitoa ja kokemusta. Kuitenkaan tätä lisääntynyttä ammattitaitoa ei ole yksilöity kartoittamalla sitä, eikä ole tutkittu miten sitä voisi hyö-dyntää oman taustaorganisaation hyväksi.
Työn tarkoitus oli kartoittaa saatua kokemusta, tietoa ja taitoa sekä miten sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näin ollen konkreettista kehittämistä tulisi tapahtumaan opinnäytetyön kautta vasta sen valmistuttua. Työssä tarkastellaan mitä alueita uudella kokemuksella, tiedolla ja taidoilla voitaisiin tulevaisuudessa kehittää, kuten olisiko opinnäytetyön tuotoksesta hyötyä uusille menettelytavoille. Tutkimuksen tuloksiin perustuen voidaan sanoa, että rikosseuraamusalan siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuneet ovat hyvin motivoituneita kehittämään omaa ammattitaitoaan ja he kokevat oman ammatillisen osaamisensa kehittyneen kriisinhallintatehtävien aikana muunmuassa seuraavien taitojen osalta: johtamis- ja esimiestaidot, ongelmanratkaisukyky, neuvottelutaidot, stressinsieto ja – hallinta, ammatillinen näkemys erilaisiin rikosseuraamusalan organisaatioihin ja toimintakulttuureihin sekä kyky kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä. Samalla he kokevat ettei kehittynyttä osaamista ole hyödynnetty kotimaan organisaation toimesta, vaan yksilöt ovat käyttäneet uutta osaamista lähinnä omiin tarpeisiinsa. Tulevaisuuden haastena on hyödyntää tämä valmis osaamisvaranto paremmin kotimaan organisaatiossa.