Opiskelijoiden ohjaaminen lääkehoidon toteutukseen-harjoitteluohjaajien ajatuksia ja kokemuksia
Pelamo, Lotta (2015)
Pelamo, Lotta
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504144326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504144326
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaan lääkehoitoon liittyvää teoreettista taustaa, tarkastella henkilöstön antamaa ohjausta, joka liittyy opiskelijan lääkehoidon toteutukseen Harjavallan sairaalassa osastoilla 21 ja 23 sekä etsiä mahdollisia kehittämisalueita opiskelijaohjaukseen liittyen lääkehoidon toteutuksessa.
Keskeisimmät käsitteet olivat lääkehoito, opiskelijaohjaus ja näyttöön perustuva hoitotyö. Lääkehoidon kohdalla käsiteltiin lääkehoitosuunnitelmaa, lääkkeen anto tapoja, lääkitysturvallisuutta, lääkitysvirheitä ja lääkityspoikkeamaa. Opiskelijaohjauksen kohdalla käsiteltiin mentorin ja ohjattavan suhdetta ja siihen vaikuttavia asioita. Näyttöön perustuvan hoitotyön kohdalla käsiteltiin näyttöön perustuvaa johtamista, näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja näyttöön perustuvaa toimintaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta ja tutkimustulokset analysoitiin kvantitatiivis-kvalitatiivisellä menetelmällä. Tulokset esitettiin frekvensseinä, prosentteina sekä graafisina kuvioina. Kohdejoukkona oli Harjavallan sairaalan osastojen 21 ja 23 hoitohenkilökunta. Kyselylomakkeet vietiin yksikköihin 17.12.2014 ja vastausaikaa varattiin noin kolme viikkoa. Kyselylomakkeita oli 35, joista 28 vastattiin. Vastausprosentti oli siis 80.
Vastaajien keski-ikä oli noin 40-vuotta ja suurin osa oli koulutukseltaan sairaanhoitajia. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä osastolla tapahtuvaan opiskelijoiden lääkehoidon ohjaukseen, mutta opiskelijoiden lääkeosaamisen tasossa oli parannettavaa. Usean vastaajan mukaan potilaan lääkehoitoa koskeva ennakkomateriaali auttaisi opiskelijoita oppimaan harjoittelun aikana paremmin. Myös hoitajien omaa osaamista oli arvioitu ja täten lisäkoulutus nähtiin tarpeelliseksi.
Keskeisimmät käsitteet olivat lääkehoito, opiskelijaohjaus ja näyttöön perustuva hoitotyö. Lääkehoidon kohdalla käsiteltiin lääkehoitosuunnitelmaa, lääkkeen anto tapoja, lääkitysturvallisuutta, lääkitysvirheitä ja lääkityspoikkeamaa. Opiskelijaohjauksen kohdalla käsiteltiin mentorin ja ohjattavan suhdetta ja siihen vaikuttavia asioita. Näyttöön perustuvan hoitotyön kohdalla käsiteltiin näyttöön perustuvaa johtamista, näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja näyttöön perustuvaa toimintaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta ja tutkimustulokset analysoitiin kvantitatiivis-kvalitatiivisellä menetelmällä. Tulokset esitettiin frekvensseinä, prosentteina sekä graafisina kuvioina. Kohdejoukkona oli Harjavallan sairaalan osastojen 21 ja 23 hoitohenkilökunta. Kyselylomakkeet vietiin yksikköihin 17.12.2014 ja vastausaikaa varattiin noin kolme viikkoa. Kyselylomakkeita oli 35, joista 28 vastattiin. Vastausprosentti oli siis 80.
Vastaajien keski-ikä oli noin 40-vuotta ja suurin osa oli koulutukseltaan sairaanhoitajia. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä osastolla tapahtuvaan opiskelijoiden lääkehoidon ohjaukseen, mutta opiskelijoiden lääkeosaamisen tasossa oli parannettavaa. Usean vastaajan mukaan potilaan lääkehoitoa koskeva ennakkomateriaali auttaisi opiskelijoita oppimaan harjoittelun aikana paremmin. Myös hoitajien omaa osaamista oli arvioitu ja täten lisäkoulutus nähtiin tarpeelliseksi.