Kankaanpään kaupungin sisäisen viestinnän kehittäminen
Laknerné Major, Anna (2015)
Laknerné Major, Anna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504124221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504124221
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli sisäisen viestinnän kehittäminen Kankaanpään kaupungissa. Kohdeorganisaatiossa etsittiin kehittämiskohteita siihen, mitkä ovat toimivia vuorovaikutteisia viestintätapoja johdon ja työntekijöiden välillä sekä arkitilanteissa että organisaation mahdollisen rakenteellisen muutoksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tulosten hyödyntäminen kaupungin sisäisen viestinnän kehittämisessä.
Teoreettisen viitekehyksen osiot ovat sisäisen viestinnän tärkeimpiä osa-alueita, kuten johtamisviestintä, työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet sisäisen viestinnän kautta, muutosviestintä ja hajautetun organisaation viestintä. Tutkimuksen teoriaosiossa käsiteltiin teoreettisen viitekehyksen osa-alueita. Tutkimustyön ulkopuolelle jätettiin kohdeorganisaation poliittisen johdon viestintä, ulkoinen viestintä, mahdollisen muutoksen jälkeinen viestintä ja kriisiviestintä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka perustuu teoriaosiossa käsiteltyihin sisäisen viestinnän osa-alueisiin.
Empiirinen aineisto kerättiin dokumenttianalyysin, tutkijan omien havaintojen, kohdeorganisaation johdon yksilöhaastattelujen ja työntekijöiden ryhmähaastattelujen sekä benchmarkingin kautta. Teemahaastatteluihin on osallistunut yhteensä 11 johtotason edustajaa ja viisi työntekijäryhmää, jotka edustivat kohdeorganisaation jokaista toimialaa. Näyte kattoi 6 prosenttia kaupungin henkilöstömäärästä. Lisäksi haastateltiin Valkeakosken kaupungin viestintävastaavan viranhaltijaa, minkä kautta oli tarkoitus saada tietoa hyväksi todetuista sisäisen viestinnän käytännöistä. Haastattelut suoritettiin helmikuussa 2015. Haastattelun analysoinnissa hyödynnettiin teemahaastattelun runkoa ja tulokset esitettiin kolmen haastateltavan tason – ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijäryhmien – vastausten yhteenvedolla.
Tutkimustulosten mukaan hyvin toimiva sisäinen viestintä vaatii johdon ja erityisesti operatiivisen työn johdon viestintäosaamista ja tarvittaessa sen kehittämistä eli kouluttamista. Tiedottamisen merkitystä on tutkimuksen mukaan tietoisesti kasvatettava. Ylimmältä johdolta odotettiin enemmän läsnäoloa työpaikoilla eli jalkautumista työntekijöiden arkeen. Keskitason johtajilta odotettiin enemmän ja säännöllisempää tiedoksiantoa koko organisaatiota koskevista asioista työntekijöilleen. Työntekijöiltä odotettiin enemmän aktiivisuutta tiedon hakemisessa. Lisäksi esille nousi palvelukeskusten välinen viestinnän tärkeys. Haastattelujen perusteella kasvokkain viestinnän ja esimiesten viestintävastuun määrittäminen nousivat tärkeämmiksi kehitettäviksi asioiksi kohdeorganisaatiossa.
Teoreettisen viitekehyksen osiot ovat sisäisen viestinnän tärkeimpiä osa-alueita, kuten johtamisviestintä, työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet sisäisen viestinnän kautta, muutosviestintä ja hajautetun organisaation viestintä. Tutkimuksen teoriaosiossa käsiteltiin teoreettisen viitekehyksen osa-alueita. Tutkimustyön ulkopuolelle jätettiin kohdeorganisaation poliittisen johdon viestintä, ulkoinen viestintä, mahdollisen muutoksen jälkeinen viestintä ja kriisiviestintä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka perustuu teoriaosiossa käsiteltyihin sisäisen viestinnän osa-alueisiin.
Empiirinen aineisto kerättiin dokumenttianalyysin, tutkijan omien havaintojen, kohdeorganisaation johdon yksilöhaastattelujen ja työntekijöiden ryhmähaastattelujen sekä benchmarkingin kautta. Teemahaastatteluihin on osallistunut yhteensä 11 johtotason edustajaa ja viisi työntekijäryhmää, jotka edustivat kohdeorganisaation jokaista toimialaa. Näyte kattoi 6 prosenttia kaupungin henkilöstömäärästä. Lisäksi haastateltiin Valkeakosken kaupungin viestintävastaavan viranhaltijaa, minkä kautta oli tarkoitus saada tietoa hyväksi todetuista sisäisen viestinnän käytännöistä. Haastattelut suoritettiin helmikuussa 2015. Haastattelun analysoinnissa hyödynnettiin teemahaastattelun runkoa ja tulokset esitettiin kolmen haastateltavan tason – ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijäryhmien – vastausten yhteenvedolla.
Tutkimustulosten mukaan hyvin toimiva sisäinen viestintä vaatii johdon ja erityisesti operatiivisen työn johdon viestintäosaamista ja tarvittaessa sen kehittämistä eli kouluttamista. Tiedottamisen merkitystä on tutkimuksen mukaan tietoisesti kasvatettava. Ylimmältä johdolta odotettiin enemmän läsnäoloa työpaikoilla eli jalkautumista työntekijöiden arkeen. Keskitason johtajilta odotettiin enemmän ja säännöllisempää tiedoksiantoa koko organisaatiota koskevista asioista työntekijöilleen. Työntekijöiltä odotettiin enemmän aktiivisuutta tiedon hakemisessa. Lisäksi esille nousi palvelukeskusten välinen viestinnän tärkeys. Haastattelujen perusteella kasvokkain viestinnän ja esimiesten viestintävastuun määrittäminen nousivat tärkeämmiksi kehitettäviksi asioiksi kohdeorganisaatiossa.