Kohteiden lannoitustarpeen määrittäminen tuhkahankkeelle
Palosaari, Mikael (2015)
Palosaari, Mikael
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084012
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee turvemaiden tuhkalannoitusta. Työssä tarkastellaan Laitostuhkan hyötykäyttö lannoitteena -hankkeeseen kuuluvia kohteita sekä tuhkalannoitetta. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka tavoitteena on saada selville, minkälaisista ravinnepuutoksista lannoitettavat kohteet kärsivät ja soveltuuko Suosiolan voimalaitoksen rakeistettu tuhka näiden kohteiden lannoitukseen.
Opinnäytetyötä varten otettiin neulasnäytteet lannoitettavilta kohteilta sekä näytteet tuhkalannoitteesta. Viljavuuspalvelu Oy tutki näytteet, ja opinnäytetyön tutkimusosio käsittelee näiden tulosten analysointia.
Tutkimustulosten perusteella lannoitettavat kohteet kärsivät ravinnepuutoksista useiden ravinteiden osalta. Käytetty tuhkalannoite ei kuitenkaan kaikkien ravinteiden osalta kyennyt näihin puutteisiin vastaamaan, vaikka lannoitetta levitettiin yhtä kohdetta lukuun ottamatta ohjeellinen määrä. Pääravinteiden osalta päästiin parhaillaankin vain 71 prosenttiin tavoitellusta ravinnemäärästä.
Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että käytetty lannoitustuhka oli liian turvetuhkavoittoista. Tämä johtaa lannoitteen matalampiin ravinnemääriin. Jatkossa tulisi panostaa kohteiden ennakkosuunnitteluun, jotta löydettäisiin lannoitukseen soveltuvia kohteita, sekä tuhkalannoitukseen tarkoitetun tuhka-erän valintaan. Mahdollisuuksien mukaan tuhkalannoitukseen tulisi pyrkiä saamaan mahdollisimman puutuhkapitoista materiaalia.
Opinnäytetyötä varten otettiin neulasnäytteet lannoitettavilta kohteilta sekä näytteet tuhkalannoitteesta. Viljavuuspalvelu Oy tutki näytteet, ja opinnäytetyön tutkimusosio käsittelee näiden tulosten analysointia.
Tutkimustulosten perusteella lannoitettavat kohteet kärsivät ravinnepuutoksista useiden ravinteiden osalta. Käytetty tuhkalannoite ei kuitenkaan kaikkien ravinteiden osalta kyennyt näihin puutteisiin vastaamaan, vaikka lannoitetta levitettiin yhtä kohdetta lukuun ottamatta ohjeellinen määrä. Pääravinteiden osalta päästiin parhaillaankin vain 71 prosenttiin tavoitellusta ravinnemäärästä.
Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että käytetty lannoitustuhka oli liian turvetuhkavoittoista. Tämä johtaa lannoitteen matalampiin ravinnemääriin. Jatkossa tulisi panostaa kohteiden ennakkosuunnitteluun, jotta löydettäisiin lannoitukseen soveltuvia kohteita, sekä tuhkalannoitukseen tarkoitetun tuhka-erän valintaan. Mahdollisuuksien mukaan tuhkalannoitukseen tulisi pyrkiä saamaan mahdollisimman puutuhkapitoista materiaalia.