Suuronnettomuusharjoituksen valmistelu ja kehittäminen
Nukala, Janne; Ahola, Eetu (2015)
Nukala, Janne
Ahola, Eetu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503273632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503273632
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli tehdä suuronnettomuusharjoitukseen potilaskuvaukset ja kerätä osallistujilta palautetta tulevien harjoituksien kehittämiseksi. Harjoituksen ajankohtana oli 12. huhtikuuta 2014 ja paikkana toimi VR:n konepaja Hyvinkäällä. Suoritimme kyselyn harjoitukseen osallistuneille eri organisaatioiden työntekijöille ja lähinnä hoitotyön opiskelijoista koostuneille tarkkailijoille. Kysely suoritettiin harjoituksen jälkeen sekä paperikyselynä että sähköpostikyselynä. Saimme 19 vastausta mahdollisesta 150 vastauksesta. Näistä 9 oli paperikyselyyn vastanneita ja 10 sähköpostitse.
Tarkoituksemme oli tehdä kirjallisuuskatsaus suuronnettomuuksiin liittyvästä kirjallisuudesta. Löysimme relevanttia materiaalia vain kahdesta opinnäytetyöstä. Näistä mainittakoon erityisesti Vaasan ammattikorkeakoululle tehty työ, jonka lopputuloksena oli monipotilas- ja suuronnettomuustapauksille ohjeistus Vaasan sairaanhoitopiirille. Perehdyimme opinnäytetyössämme myös potilasluokitteluun eli Triageen, koska laadimme suuronnettomuusharjoitukseen potilaskuvaukset. Tutkimme suuronnettomuutta käsitteenä sekä sen yleispiirteitä ja työ painottui raideliikenneonnettomuuksiin. Teoreettisessa viitekehyksessä oli vahvasti myös mukana viestintä, etenkin VIRVEn eli viranomaisverkon tarpeellisuus ja sen käyttö.
Potilaskuvaukset onnistuivat hyvin palautteen perusteella, mutta kyselyn määrällinen anti oli vastaajien vähyydestä johtuen pieni. Tästä syystä tutkimuksen painopiste siirtyi laadullisuuteen. Kyselyn laadullinen anti oli pääasiallisesti sähköpostikyselyn ansiosta, koska sitä kautta vastaajilla oli rajaton mahdollisuus tuottaa tekstiä. Kyselyyn vastanneet 19 henkilöä tuottivat useita erinomaisia kehitysehdotuksia tulevia suuronnettomuusharjoituksia varten, mikä olikin ensisijainen tavoitteemme opinnäytetyössämme.
Tarkoituksemme oli tehdä kirjallisuuskatsaus suuronnettomuuksiin liittyvästä kirjallisuudesta. Löysimme relevanttia materiaalia vain kahdesta opinnäytetyöstä. Näistä mainittakoon erityisesti Vaasan ammattikorkeakoululle tehty työ, jonka lopputuloksena oli monipotilas- ja suuronnettomuustapauksille ohjeistus Vaasan sairaanhoitopiirille. Perehdyimme opinnäytetyössämme myös potilasluokitteluun eli Triageen, koska laadimme suuronnettomuusharjoitukseen potilaskuvaukset. Tutkimme suuronnettomuutta käsitteenä sekä sen yleispiirteitä ja työ painottui raideliikenneonnettomuuksiin. Teoreettisessa viitekehyksessä oli vahvasti myös mukana viestintä, etenkin VIRVEn eli viranomaisverkon tarpeellisuus ja sen käyttö.
Potilaskuvaukset onnistuivat hyvin palautteen perusteella, mutta kyselyn määrällinen anti oli vastaajien vähyydestä johtuen pieni. Tästä syystä tutkimuksen painopiste siirtyi laadullisuuteen. Kyselyn laadullinen anti oli pääasiallisesti sähköpostikyselyn ansiosta, koska sitä kautta vastaajilla oli rajaton mahdollisuus tuottaa tekstiä. Kyselyyn vastanneet 19 henkilöä tuottivat useita erinomaisia kehitysehdotuksia tulevia suuronnettomuusharjoituksia varten, mikä olikin ensisijainen tavoitteemme opinnäytetyössämme.