Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Rakennerahastohankkeiden maksatusprosessin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa
Savilaakso, Anne (2015)
Savilaakso, Anne
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503243481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503243481
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli rakennerahastohankkeiden maksatusprosessin kehittäminen hakijaorganisaation näkökulmasta. Toimeksiantajana oli Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maksatus- ja tarkastusyksikkö. Kehittämistehtävän taustalla oli toimeksiantajan henkilöstöresurssien väheneminen maksatus- ja tarkastusyksikössä sekä sen myötä tarve nopeuttaa ja kehittää maksatusprosessia. Tehtyjen havaintojen mukaan osalla hakijaorganisaatioita oli selkeitä ongelmia kohdentaa kustannuksia oikein hankkeelle ja epäselvyyttä siitä, mitkä kustannukset ovat tukikelpoisia. Opinnäytetyön aihe rajattiin koskemaan henkilöstökustannuksia, niiden tukikelpoisuutta ja kohdistamista hankkeelle. Työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia sekä hakijoille ohjemateriaalia prosessin parantamiseksi.
Laadullinen toimintatutkimus toteutettiin maksatustarkastajille ja hakijaorganisaatioille tehtyjen kyselyjen avulla ja saatua aineistoa käytettiin pohjana kehittämistyössä. Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu pääosin rakennerahastohankkeiden tukikelpoisuutta koskevaan lainsäädäntöön ja viranomaisten ohjeistukseen. Kustannusten kohdistamista käsitellään lähinnä yleisellä tasolla kustannuslaskennan kirjallisuuden pohjalta. Työn empiirisessä osassa esitetään kustannusten kohdistamisen perusperiaatteet käytännön esimerkkien avulla.
Kyselyiden vastauksista tuli selkeästi esille hakijoiden lisäohjeistuksen tarve. Tämän vuoksi kehittämistehtävän lopullisena tuotoksena laadittiin myös täyttöohjeet uusille henkilöstökustannusten ilmoituslomakkeille. Uusista liitelomakkeista saadaan jatkossa enemmän tietoa kustannusten kohdistamisperusteista. Lisäksi hakijoiden itse laatimien liitteiden ja lisäselvitysten tarve vähenee.
Tehdyn tutkimuksen avulla saatuja tietoja voidaan käyttää myös jatkossa pohjana kehittämistyössä ja koulutusmateriaalien laatimisessa. Maksatusprosessin kehittämistä kannattaa myös jatkossa tehdä yhteistyössä hakijaorganisaatioiden kanssa, jotta saadaan varmistettua oikeat kehittämiskohteet ja -ongelmat.
Laadullinen toimintatutkimus toteutettiin maksatustarkastajille ja hakijaorganisaatioille tehtyjen kyselyjen avulla ja saatua aineistoa käytettiin pohjana kehittämistyössä. Opinnäytetyön teoriaosuus perustuu pääosin rakennerahastohankkeiden tukikelpoisuutta koskevaan lainsäädäntöön ja viranomaisten ohjeistukseen. Kustannusten kohdistamista käsitellään lähinnä yleisellä tasolla kustannuslaskennan kirjallisuuden pohjalta. Työn empiirisessä osassa esitetään kustannusten kohdistamisen perusperiaatteet käytännön esimerkkien avulla.
Kyselyiden vastauksista tuli selkeästi esille hakijoiden lisäohjeistuksen tarve. Tämän vuoksi kehittämistehtävän lopullisena tuotoksena laadittiin myös täyttöohjeet uusille henkilöstökustannusten ilmoituslomakkeille. Uusista liitelomakkeista saadaan jatkossa enemmän tietoa kustannusten kohdistamisperusteista. Lisäksi hakijoiden itse laatimien liitteiden ja lisäselvitysten tarve vähenee.
Tehdyn tutkimuksen avulla saatuja tietoja voidaan käyttää myös jatkossa pohjana kehittämistyössä ja koulutusmateriaalien laatimisessa. Maksatusprosessin kehittämistä kannattaa myös jatkossa tehdä yhteistyössä hakijaorganisaatioiden kanssa, jotta saadaan varmistettua oikeat kehittämiskohteet ja -ongelmat.