Ryhmäliikuntamalli työikäisille sepelvaltimo-operoiduille
Sihvonen, Jani; Koponen, Santeri; Poutanen, Joonas (2015)
Sihvonen, Jani
Koponen, Santeri
Poutanen, Joonas
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503223419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503223419
Tiivistelmä
Suomessa sydän- ja verenkiertoelimistönsairaudet ovat naisten ja miesten yleisin kuolinsyy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pilotoida ryhmäliikuntamalli työikäisille sepelvaltimo-operoiduille henkilöille ja selvittää, miten ohjattu ryh-mäliikunta vaikuttaa kohdehenkilöiden fyysiseen suorituskykyyn, kehonkoostumukseen ja elämänlaatuun. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Kaakkois-Suomen Sydänpiiri.
Tutkimukseen osallistuneet kohdehenkilöt (n=3) olivat pallolaajennuksen läpi-käyneitä ja iältään 40 - 58-vuotiaita. Yksi kohdehenkilö joutui jättäytymään pois loppumittauksista. Tutkimuksen alku- ja loppumittauksissa käytettiin kuuden minuutin kävelytestiä, kehonkoostumusmittausta, MacNew-elämänlaatukyselyä ja kyselylomaketta. Alku- ja loppumittausten välisen harjoittelujakson pituus oli neljä viikkoa. Ohjattuja harjoituskertoja suoritettiin kahdesti viikossa. Harjoitusohjelma sisälsi tasavauhtista aerobista liikuntaa, lihasvoima- ja intervalliharjoittelua.
Pienen otannan vuoksi alku- ja loppumittausten tuloksia tarkasteltiin yksilötasolla. Tuloksissa tapahtui positiivisia muutoksia mittausten välillä prosentuaalisella tasolla. Kuuden minuutin kävelytestissä kävelymatka kasvoi 9,7 % (689 m vs. 756 m) ja 22,6 % (517 m vs. 634 m). Lepoverenpaine laski 142/94 mmHg:sta 119/85 mmHg:aan ja 152/82 mmHg:sta 120/72 mmHg:aan. MacNew-elämänlaatukyselyn kokonaispisteet kasvoivat 2,9 %. Tuloksia ei voida yleistää tilastollisen merkitsevyyden puutteen vuoksi.
Jatkossa liikuntaryhmän toimintamallia voisi tutkia pidemmällä harjoitusjaksolla ja suuremmalla otannalla. Liikuntaryhmämalliin voisi myös liittää ruokavalio-neuvonnan. Tulevaisuudessa voisi tutkia liikuntaryhmämallin käyttöä sydän-potilaiden jatkokuntouksen vaihtoehtona.
Tutkimukseen osallistuneet kohdehenkilöt (n=3) olivat pallolaajennuksen läpi-käyneitä ja iältään 40 - 58-vuotiaita. Yksi kohdehenkilö joutui jättäytymään pois loppumittauksista. Tutkimuksen alku- ja loppumittauksissa käytettiin kuuden minuutin kävelytestiä, kehonkoostumusmittausta, MacNew-elämänlaatukyselyä ja kyselylomaketta. Alku- ja loppumittausten välisen harjoittelujakson pituus oli neljä viikkoa. Ohjattuja harjoituskertoja suoritettiin kahdesti viikossa. Harjoitusohjelma sisälsi tasavauhtista aerobista liikuntaa, lihasvoima- ja intervalliharjoittelua.
Pienen otannan vuoksi alku- ja loppumittausten tuloksia tarkasteltiin yksilötasolla. Tuloksissa tapahtui positiivisia muutoksia mittausten välillä prosentuaalisella tasolla. Kuuden minuutin kävelytestissä kävelymatka kasvoi 9,7 % (689 m vs. 756 m) ja 22,6 % (517 m vs. 634 m). Lepoverenpaine laski 142/94 mmHg:sta 119/85 mmHg:aan ja 152/82 mmHg:sta 120/72 mmHg:aan. MacNew-elämänlaatukyselyn kokonaispisteet kasvoivat 2,9 %. Tuloksia ei voida yleistää tilastollisen merkitsevyyden puutteen vuoksi.
Jatkossa liikuntaryhmän toimintamallia voisi tutkia pidemmällä harjoitusjaksolla ja suuremmalla otannalla. Liikuntaryhmämalliin voisi myös liittää ruokavalio-neuvonnan. Tulevaisuudessa voisi tutkia liikuntaryhmämallin käyttöä sydän-potilaiden jatkokuntouksen vaihtoehtona.