"Hei tämähän oli se meidän Varislaulu!" : Musiikkiterapeuttista kehittämistyötä päiväkodissa
Palokangas, Aino (2015)
Palokangas, Aino
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503193352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503193352
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä esiteltiin ja perusteltiin ennaltaehkäisevän tuen välineeksi musiikin terapeuttinen käyttö. Välinettä sovellettiin kehittämisprosessissa varhaiskasvatukseen.
Prosessin tavoitteena oli tutkia ja kokeilla musiikin terapeuttisen käytön mahdollisuuksia päivähoidon arjessa, ja kehittämistehtävänä oli mallintaa musiikkia käyttökelpoisena välineenä kohderyhmässä. Tarkoituksena oli myös perehdyttää henkilökuntaa välineen hyötyihin lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä ryhmän arjen keventämisessä.
Kehittämisprosessi toteutettiin päiväkodissa, nelivuotiaitten ryhmässä. Prosessi eteni spiraalinomaisesti. Laadullisella aineistonkeruulla kartoitettiin musiikin terapeuttisen käytön merkitystä kohderyhmän lapsen, lapsiryhmän sekä koko päiväkodin toimintakulttuurin kannalta. Aineistotriangulaatiossa käytettiin osallistuvaa havainnointia, kohderyhmän ohjaajien haastatteluja sekä koko henkilökunnan kyselylomaketta.
Tulokset kertoivat musiikin toimivuudesta arjen lapsilähtöisenä välineenä, ja sillä todettiin olevan merkitystä sekä lapsen itsehallinnan, keskittymisen että ryhmätaitojen kannalta. Minäkuvaa ja tunnetaitoja musiikilla voitiin tukea onnistumisen, ilon ja osallisuuden kautta.
Johtopäätöksenä todettiin, että prosessi tuotti jo puolessa vuodessa välitöntä hyötyä yksittäisten lasten arjessa sekä ryhmän hallinnassa. Myös ohjaajat kokivat saaneensa käyttöön uusia käyttökelpoisia välineitä, ja prosessi käynnisti ammatillista itsereflektiota.
Musiikin terapeuttinen käyttö on ennaltaehkäisevän tuen välineenä monipuolinen, joustava ja toimiva. Keskeistä onkin tietoisuuden lisääminen ja oivalluttaminen kentällä, jotta kehittämistyö voisi laajentua ja tämä moneen taipuva väline jalkautua sekä kasvatuksen että perhetyön työkaluksi. Tarvitaan edelleen mallintamista ja koulutusta.
Prosessin tavoitteena oli tutkia ja kokeilla musiikin terapeuttisen käytön mahdollisuuksia päivähoidon arjessa, ja kehittämistehtävänä oli mallintaa musiikkia käyttökelpoisena välineenä kohderyhmässä. Tarkoituksena oli myös perehdyttää henkilökuntaa välineen hyötyihin lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä ryhmän arjen keventämisessä.
Kehittämisprosessi toteutettiin päiväkodissa, nelivuotiaitten ryhmässä. Prosessi eteni spiraalinomaisesti. Laadullisella aineistonkeruulla kartoitettiin musiikin terapeuttisen käytön merkitystä kohderyhmän lapsen, lapsiryhmän sekä koko päiväkodin toimintakulttuurin kannalta. Aineistotriangulaatiossa käytettiin osallistuvaa havainnointia, kohderyhmän ohjaajien haastatteluja sekä koko henkilökunnan kyselylomaketta.
Tulokset kertoivat musiikin toimivuudesta arjen lapsilähtöisenä välineenä, ja sillä todettiin olevan merkitystä sekä lapsen itsehallinnan, keskittymisen että ryhmätaitojen kannalta. Minäkuvaa ja tunnetaitoja musiikilla voitiin tukea onnistumisen, ilon ja osallisuuden kautta.
Johtopäätöksenä todettiin, että prosessi tuotti jo puolessa vuodessa välitöntä hyötyä yksittäisten lasten arjessa sekä ryhmän hallinnassa. Myös ohjaajat kokivat saaneensa käyttöön uusia käyttökelpoisia välineitä, ja prosessi käynnisti ammatillista itsereflektiota.
Musiikin terapeuttinen käyttö on ennaltaehkäisevän tuen välineenä monipuolinen, joustava ja toimiva. Keskeistä onkin tietoisuuden lisääminen ja oivalluttaminen kentällä, jotta kehittämistyö voisi laajentua ja tämä moneen taipuva väline jalkautua sekä kasvatuksen että perhetyön työkaluksi. Tarvitaan edelleen mallintamista ja koulutusta.