Ammattikuljettajien työn kuormittavuuden ja työstä palautumisen arviointi sykevälivaihteluanalyysilla
Tiilikainen, Sanni; Launis, Saara; Hellevaara, Emma (2015)
Tiilikainen, Sanni
Launis, Saara
Hellevaara, Emma
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503123102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503123102
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia maantieliikenteen ammattikuljettajien säännöllisen ja epäsäännöllisen työvuoron eroavaisuuksia työn kuormittavuuden ja siitä palautumisen kannalta. Tarkoituksena oli havainnollistaa maantieliikenteen ammattikuljettajilla sellaisia elämäntapoja, joilla on ennaltaehkäiseviä vaikutuksia esimerkiksi työssä jaksamiseen ja sairauslomiin.
Työstä palautumista tutkittiin sykevälivaihteluun perustuvalla Firstbeat-hyvinvointianalyysilla. Muina tutkimusmenetelminä käytössä oli kyselylomake, jonka perusteella säännöllisen ja epäsäännöllisen työvuoron koeryhmät muodostuivat. Koehenkilöt (n=4) rekrytoitiin Lappeenrannan työterveys ry:n kautta.
Pieneksi jääneiden koeryhmien vuoksi tuloksia analysoitiin tapauskohtaisesti. Kyselylomakkeen perusteella maantieliikenteen ammattikuljettajat kokivat työnsä melko kuormittavaksi työajan säännöllisyydestä riippumatta. Henkilöt kokivat olevansa joskus väsyneitä herätessään, ja välillä väsymys vaikutti heidän työ- tai toimintakykyynsä. Firstbeat-analyysista selvisi, että säännöllisen työvuoron henkilöt tekivät fyysisesti raskaampaa työtä ja näin ollen he kuormittuivat enemmän työssään. Epäsäännöllisen työvuoron henkilöt palautuivat työjakson aikana, sillä työ oli pääsääntöisesti istumatyötä ja ajamista. Epäsäännöllisen koeryhmän työ oli fyysisesti passiivista, joten heidän tulisi sisällyttää työpäivään liikuntaa, mitä toteutettaisiin pakollisten taukojen aikana. Tuloksia analysoidessa kiinnitettiin huomiota alkoholin vaikutukseen unenaikaisen palautumisen laadussa. Palautuminen oli selkeästi heikentynyt alkoholin nauttimisen jälkeen.
Opinnäytetyön tulokset tukevat aikaisemman tutkimuksen tuloksia siitä, että pitkää matkaa ajavilla kuljettajilla on yöaikaan parasympaattisen hermoston toiminta sympaattista hermostoa hallitsevampi. Opinnäytetyöstä selvisi, että kuljettajat palautuvat ajaessaan yöllä, joten kuljettajien reaktiokykyä olisi hyvä tutkia ja kuinka paljon se vaikuttaa työtapaturmiin ja onnettomuuksiin.
Työstä palautumista tutkittiin sykevälivaihteluun perustuvalla Firstbeat-hyvinvointianalyysilla. Muina tutkimusmenetelminä käytössä oli kyselylomake, jonka perusteella säännöllisen ja epäsäännöllisen työvuoron koeryhmät muodostuivat. Koehenkilöt (n=4) rekrytoitiin Lappeenrannan työterveys ry:n kautta.
Pieneksi jääneiden koeryhmien vuoksi tuloksia analysoitiin tapauskohtaisesti. Kyselylomakkeen perusteella maantieliikenteen ammattikuljettajat kokivat työnsä melko kuormittavaksi työajan säännöllisyydestä riippumatta. Henkilöt kokivat olevansa joskus väsyneitä herätessään, ja välillä väsymys vaikutti heidän työ- tai toimintakykyynsä. Firstbeat-analyysista selvisi, että säännöllisen työvuoron henkilöt tekivät fyysisesti raskaampaa työtä ja näin ollen he kuormittuivat enemmän työssään. Epäsäännöllisen työvuoron henkilöt palautuivat työjakson aikana, sillä työ oli pääsääntöisesti istumatyötä ja ajamista. Epäsäännöllisen koeryhmän työ oli fyysisesti passiivista, joten heidän tulisi sisällyttää työpäivään liikuntaa, mitä toteutettaisiin pakollisten taukojen aikana. Tuloksia analysoidessa kiinnitettiin huomiota alkoholin vaikutukseen unenaikaisen palautumisen laadussa. Palautuminen oli selkeästi heikentynyt alkoholin nauttimisen jälkeen.
Opinnäytetyön tulokset tukevat aikaisemman tutkimuksen tuloksia siitä, että pitkää matkaa ajavilla kuljettajilla on yöaikaan parasympaattisen hermoston toiminta sympaattista hermostoa hallitsevampi. Opinnäytetyöstä selvisi, että kuljettajat palautuvat ajaessaan yöllä, joten kuljettajien reaktiokykyä olisi hyvä tutkia ja kuinka paljon se vaikuttaa työtapaturmiin ja onnettomuuksiin.