Ylipainoisen lapsen vapaa-aika ja perheen arjen toimintatavat
Pitkäkari, Johanna; Lääkkölä, Reetta (2015)
Pitkäkari, Johanna
Lääkkölä, Reetta
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503123073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503123073
Tiivistelmä
Lasten ylipaino on kasvava ja ajankohtainen haaste Suomessa. Sen on todettu vaikuttavan lapsen elämänlaatuun negatiivisella tavalla ja sillä on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on elämäntapamuutoksissa tukeminen. Suomessa toimintaterapeutti osallistuu ylipainoisten lasten ja perheiden kuntoutukseen vielä melko harvoin. Ulkomailla toteutettujen tutkimusten mukaan toimintaterapialla on annettavaa ylipainoisten lasten ja perheiden kuntoutuksessa. Tutkimustietoa aiheesta toimintaterapian näkökulmasta on tärkeää saada ja tietoutta lisätä myös Suomessa, mikä on yksi tutkimuksemme tavoitteista. Toivomme, että tutkimustiedosta hyötyvät etenkin palveluita tarvitsevat perheet.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa ylipainoisen lapsen toiminnallisesta identiteetistä lapsen harrastusten ja vapaa-ajan kautta sekä ylipainoisen lapsen perheen arjen toimintatavoista. Tutkimustehtävänä on kuvailla sitä, millainen on ylipainoisen lapsen vapaa-aika ja millaisia ovat ylipainoisen lapsen ja hänen perheensä arjen rutiinit ja toimintatavat lapsen vanhempien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä erään Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimivan poliklinikan kanssa. Aineisto kerättiin Webropol-ohjelman kautta. Tiedonantajina toimivat ylipainoisten lasten vanhemmat, jotka vastasivat kyselyyn poliklinikkakäynnin yhteydessä. Tutkimukseen osallistui lopulta neljä vanhempaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen ja tulokset vahvistettiin näyttöön perustuvan tiedon kautta.
Tutkimuksessa esille nousi ympäristön vaikutus lapsen ja perheen toimintatapoihin arjessa. Ympäristö rajoitti joidenkin lasten ja perheen fyysistä aktiivisuutta, koska lapset eivät voineet osallistua haluamiinsa toimintoihin. Aikuisilla on päävastuu lapsen päivittäisen aktiivisuuden toteutumisesta. Ylipainoisuus vaikutti lapsen haluun osallistua liikunnallisiin toimintoihin jonkin verran. Vanhemmat eivät tuoneet ilmi ylipainon muunlaisista vaikutuksista lapsen toiminnalliseen identiteettiin. Lapsen vanhempi voi muun muassa kuvailla lapsen rooleja ja toimintoihin osallistumista, mutta ei voi kertoa tarkemmin lapsen omia henkilökohtaisia kokemuksia ja ajatuksia lapsen toiminnalliseen identiteettiin liittyen. Toiminnallinen identiteetti on omakohtainen kokemus, sitä ei voi täysin muut määritellä.
Työtämme voidaan jatkossa hyödyntää lähtötietona ylipainoisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskennellessä. Toimintaterapeutilla voisi olla merkittävä rooli moniammatillisessa tiimissä ylipainoisten lasten ja heidän perheiden kuntoutuksessa muun muassa mieluisten toimintojen löytämisessä ja soveltaa toimintoja. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen voi olla muutakin, kuin varsinaista liikuntaa. Aktiivisuuden lisääminen arjessa edistää lapsen hyvinvointia. Liikunnan ilon herättäminen leikin kautta tekee liikkumisesta huomaamatonta.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa ylipainoisen lapsen toiminnallisesta identiteetistä lapsen harrastusten ja vapaa-ajan kautta sekä ylipainoisen lapsen perheen arjen toimintatavoista. Tutkimustehtävänä on kuvailla sitä, millainen on ylipainoisen lapsen vapaa-aika ja millaisia ovat ylipainoisen lapsen ja hänen perheensä arjen rutiinit ja toimintatavat lapsen vanhempien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä erään Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimivan poliklinikan kanssa. Aineisto kerättiin Webropol-ohjelman kautta. Tiedonantajina toimivat ylipainoisten lasten vanhemmat, jotka vastasivat kyselyyn poliklinikkakäynnin yhteydessä. Tutkimukseen osallistui lopulta neljä vanhempaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen ja tulokset vahvistettiin näyttöön perustuvan tiedon kautta.
Tutkimuksessa esille nousi ympäristön vaikutus lapsen ja perheen toimintatapoihin arjessa. Ympäristö rajoitti joidenkin lasten ja perheen fyysistä aktiivisuutta, koska lapset eivät voineet osallistua haluamiinsa toimintoihin. Aikuisilla on päävastuu lapsen päivittäisen aktiivisuuden toteutumisesta. Ylipainoisuus vaikutti lapsen haluun osallistua liikunnallisiin toimintoihin jonkin verran. Vanhemmat eivät tuoneet ilmi ylipainon muunlaisista vaikutuksista lapsen toiminnalliseen identiteettiin. Lapsen vanhempi voi muun muassa kuvailla lapsen rooleja ja toimintoihin osallistumista, mutta ei voi kertoa tarkemmin lapsen omia henkilökohtaisia kokemuksia ja ajatuksia lapsen toiminnalliseen identiteettiin liittyen. Toiminnallinen identiteetti on omakohtainen kokemus, sitä ei voi täysin muut määritellä.
Työtämme voidaan jatkossa hyödyntää lähtötietona ylipainoisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskennellessä. Toimintaterapeutilla voisi olla merkittävä rooli moniammatillisessa tiimissä ylipainoisten lasten ja heidän perheiden kuntoutuksessa muun muassa mieluisten toimintojen löytämisessä ja soveltaa toimintoja. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen voi olla muutakin, kuin varsinaista liikuntaa. Aktiivisuuden lisääminen arjessa edistää lapsen hyvinvointia. Liikunnan ilon herättäminen leikin kautta tekee liikkumisesta huomaamatonta.