Lääkehoidon kehittäminen ja lääkepoikkeamien ehkäisy hoitajien näkökulmasta
Uola, Susanna (2015)
Uola, Susanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113040
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön laatua asiakkaan lääkehoidon toteutuksen alueella Invalidiliiton Turun palvelutaloissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia lääkehoidon nykyisestä toteutuksesta osana hoitotyötä, perehtyä asiakkaan lääkehoidon turvalliseen toteutukseen teorian ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeistuksen avulla sekä etsiä mahdollisia kehittämistarpeita ja varmistaa osaltaan asiakkaan lääkitysturvallisuuden toteutuminen.
Teoriaosuudessa käsiteltiin hoitotyötä, määriteltiin hoitotyötä hoitotieteen kautta ja kuvailtiin hoitotyön prosessi käsitteenä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin lääkehoitoa, lääkehoitosuunnitelmaa ja annosjakelua sekä lääkitysturvallisuutta ja siihen liittyviä lääkitysvirheitä ja lääkityspoikkeamia.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivis-kvalitatiivista strukturoitua kyselylomaketta, joka koostui erilaisista väittämistä ja muutamista avoimista kysymyksistä. Kohdejoukkoon valikoitui Turun Validia-talon, Vasaramäen Validia-asuntojen ja Hirvensalon Validia-talon lääkehoitoa toteuttava henkilökunta, johon kuului niin vakituinen henkilökunta kuin myös pitkäaikaiset sijaiset. Kyselylomakkeita toimitettiin 70 kpl ja niistä palautui täytettynä 30 kpl, joten vastausprosentiksi muodostui 43 %. Tulokset analysoitiin ja muotoiltiin tilastolliseen muotoon Excel- ja Tixel-ohjelmia apuna käyttäen, ja tulokset ilmaistiin frekvensseinä, prosentteina ja graafisina kuvioina. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyn avulla.
Tutkimustulosten mukaan lääkehoito kokonaisuudessaan erilaisine käytäntöineen on osalle henkilöstöä vieras. Tutkimuksen avointen vastausten mukaan henkilöstö kaipaa lääkekoulutusta ja selkeää lääkekäytäntöjen vastuuhenkilöä. Lääkkeisiin liittyvää hoitohenkilöstön epävarmuutta ei ole syytä jatkaa, ja siksi koulutuksen ja perehdytyksen toteutus on hyvä suunnitella mahdollisimman pian.
Tulevaksi jatkotutkimukseksi voidaankin ehdottaa, että tämä sama tutkimus toistettaisiin koulutuksen ja perehdytysohjelman jälkeen, jolloin tuloksia voitaisiin verrata keskenään. Muutenkin lääkehoitoon liittyvää tutkimusta voisi toteuttaa kyselynä määrävuosina niin, että voitaisiin selvittää lääkehoidon toteutumisen toimivuus.
Teoriaosuudessa käsiteltiin hoitotyötä, määriteltiin hoitotyötä hoitotieteen kautta ja kuvailtiin hoitotyön prosessi käsitteenä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin lääkehoitoa, lääkehoitosuunnitelmaa ja annosjakelua sekä lääkitysturvallisuutta ja siihen liittyviä lääkitysvirheitä ja lääkityspoikkeamia.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivis-kvalitatiivista strukturoitua kyselylomaketta, joka koostui erilaisista väittämistä ja muutamista avoimista kysymyksistä. Kohdejoukkoon valikoitui Turun Validia-talon, Vasaramäen Validia-asuntojen ja Hirvensalon Validia-talon lääkehoitoa toteuttava henkilökunta, johon kuului niin vakituinen henkilökunta kuin myös pitkäaikaiset sijaiset. Kyselylomakkeita toimitettiin 70 kpl ja niistä palautui täytettynä 30 kpl, joten vastausprosentiksi muodostui 43 %. Tulokset analysoitiin ja muotoiltiin tilastolliseen muotoon Excel- ja Tixel-ohjelmia apuna käyttäen, ja tulokset ilmaistiin frekvensseinä, prosentteina ja graafisina kuvioina. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyn avulla.
Tutkimustulosten mukaan lääkehoito kokonaisuudessaan erilaisine käytäntöineen on osalle henkilöstöä vieras. Tutkimuksen avointen vastausten mukaan henkilöstö kaipaa lääkekoulutusta ja selkeää lääkekäytäntöjen vastuuhenkilöä. Lääkkeisiin liittyvää hoitohenkilöstön epävarmuutta ei ole syytä jatkaa, ja siksi koulutuksen ja perehdytyksen toteutus on hyvä suunnitella mahdollisimman pian.
Tulevaksi jatkotutkimukseksi voidaankin ehdottaa, että tämä sama tutkimus toistettaisiin koulutuksen ja perehdytysohjelman jälkeen, jolloin tuloksia voitaisiin verrata keskenään. Muutenkin lääkehoitoon liittyvää tutkimusta voisi toteuttaa kyselynä määrävuosina niin, että voitaisiin selvittää lääkehoidon toteutumisen toimivuus.