Kättä pidempää : elokuvaajan esivisualisointityökalut
Tikanoja, Roosa (2015)
Tikanoja, Roosa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113033
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee valmiin elokuvan havainnollistamista ennakkoon fiktioelokuvan kuvaajan näkökulmasta Suomessa. Työ kartoittaa erityisesti tietokoneella ja mobiililaitteilla käytettävien esivisualisointiin (eng. previsualization) sopivien ohjelmien kuvaajalle tarjoamia etuja. Työn tavoitteena on kannustaa elokuvantekijöitä etsimään ja kehittämään aktiivisesti itselleen sopivia työvälineitä.
Työssä avataan esivisualisointiin liittyviä käsitteitä ja esitellään erilaisia käytössä olevia tekniikoita. Perinteisiä ja uusia työkaluja tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: luovan prosessin, yhteistoiminnallisuuden ja kuvausteknisten valintojen tutkimuksen kannalta. Työ tarkastelee kameratekniikan ja efektien digitalisoitumisen aiheuttamia muutoksia kuvallisen ennakkosuunnittelun prosessissa.
Esivisualisointiohjelmien käyttökokemuksia kartoitettiin haastattelujen sekä kyselytutkimuksen avulla. Liikkuvan kuvan kuvaajille suunnattuun kyselyyn vastasi 32 suomalaista kuvaajaa. Luvussa 5 syvennytään tarkemmin Frame Forge Previs Studio 3 –ohjelman käyttöön. Työssä on esillä kuvamateriaalia ohjelman testauksesta ja syntyneestä kuvakäsikirjoituksesta. Tekijä analysoi kokemuksiaan ohjelman käytöstä ja vertailee sitä muihin työssä esiteltäviin tekniikoihin.
Kyselytutkimuksen valossa esivisualisointiohjelmien käyttö Suomessa ei näyttäytynyt kovin yleisenä ja nykyisten ohjelmien käytännöllisyys ja tarpeellisuus jakoivat mielipiteitä. Useimmat vastaajat toivoivat kuitenkin kotimaisten ennakkosuunnittelutapojen kehittämistä joustavampaan suuntaan, esimerkiksi lisäämällä resursseja esituotantovaiheeseen, uudistamalla ennakkosuunnitteluun liittyviä asenteita tai kehittämällä ohjelmistoja. Tekijä pohtii mahdollisia syitä ohjelmien käytön vähäisyyteen ja ehdottaa miten ohjelmia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin kuvaajien tarpeisiin.
Työssä avataan esivisualisointiin liittyviä käsitteitä ja esitellään erilaisia käytössä olevia tekniikoita. Perinteisiä ja uusia työkaluja tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: luovan prosessin, yhteistoiminnallisuuden ja kuvausteknisten valintojen tutkimuksen kannalta. Työ tarkastelee kameratekniikan ja efektien digitalisoitumisen aiheuttamia muutoksia kuvallisen ennakkosuunnittelun prosessissa.
Esivisualisointiohjelmien käyttökokemuksia kartoitettiin haastattelujen sekä kyselytutkimuksen avulla. Liikkuvan kuvan kuvaajille suunnattuun kyselyyn vastasi 32 suomalaista kuvaajaa. Luvussa 5 syvennytään tarkemmin Frame Forge Previs Studio 3 –ohjelman käyttöön. Työssä on esillä kuvamateriaalia ohjelman testauksesta ja syntyneestä kuvakäsikirjoituksesta. Tekijä analysoi kokemuksiaan ohjelman käytöstä ja vertailee sitä muihin työssä esiteltäviin tekniikoihin.
Kyselytutkimuksen valossa esivisualisointiohjelmien käyttö Suomessa ei näyttäytynyt kovin yleisenä ja nykyisten ohjelmien käytännöllisyys ja tarpeellisuus jakoivat mielipiteitä. Useimmat vastaajat toivoivat kuitenkin kotimaisten ennakkosuunnittelutapojen kehittämistä joustavampaan suuntaan, esimerkiksi lisäämällä resursseja esituotantovaiheeseen, uudistamalla ennakkosuunnitteluun liittyviä asenteita tai kehittämällä ohjelmistoja. Tekijä pohtii mahdollisia syitä ohjelmien käytön vähäisyyteen ja ehdottaa miten ohjelmia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin kuvaajien tarpeisiin.