Perhetyölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sosiaalityöntekijän arvioimana
Toivola, Päivi (2015)
Toivola, Päivi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113029
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, saavutettiinko lastensuojelun perhetyön asiakaskohtaiset tavoitteet sosiaalityöntekijöiden arvioimana. Lastensuojelun perhetyön tavoitteiden saavuttamista tutkittiin yhden kunnan lastensuojelupalveluissa analysoimalla perhetyön asiakassuunnitelmia ja haastattelemalla asiakasperheiden sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät haastateltiin puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla. Tutkimus tehtiin arviointitutkimuksena.
Perhetyöyksikössä tutustuin lastensuojelun avohuollon asiakasperheen asiakassopimuksiin. Matriisin avulla luokiteltiin viisikymmentäseitsemän perhettä, ensin perheen muodon ja henkilöluvun mukaan ja sen jälkeen perheelle lastensuojelun asiakassopimuksiin kirjattujen ongelmien mukaan. Luokittelun jälkeen saatiin viisi tyyppiperheluokkaa, jotka nimettiin seuraavasti: arjenhallintaperheet, lapsilähtöinen ongelma -perheet, päiväkoti-ikäinen lapsi -perheet, vanhemman mielenterveysongelma -perheet ja väkivalta- ja päihdeperheet. Jokaisesta tyyppiperheluokasta otettiin yksi perhe tutkimukseen.
Perhetyönprosessilla pyrittiin vaikuttamaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen ja auttamaan vanhempia jaksamaan lapsen kasvun ja kehityksen ylläpitämisessä ja turvaamisessa. Perhetyön avulla tuettiin vanhempien jaksamista, jolloin vanhempi pystyi ylläpitämään ja turvaamaan lapsen kehityksen ja kasvun. Perheiden elämään haettiin sellaista olotilaa, että arki olisi sen verran hyvää, että lapset voisivat asua kotona. Perhetyöntekijän mukana olo perheessä varmisti sen, että vanhempien vanhemmuus oli riittävää.
Tutkimuksen tulosten mukaan perhetyöllä vaikutettiin perheiden elämään. Perhetyöllä saatiin aikaan muutos perheiden elämässä. Kaikkien perheiden kohdalla muutos ei ollut kovinkaan suuri, kuitenkin sellainen, että se nähtiin perheen arjessa. Sosiaalityöntekijöiden mielestä muutosta perheissä oli vaikea arvioida, koska muutos näkyi hyvin pieninä asioina, kuten vanhempien jaksamisen parantumisena ja voimaantumisena. Sosiaalityöntekijän arvion mukaan vanhemmuus oli riittävää, kun lapsilla oli riittävän hyvä olla kotona. Sosiaalityöntekijöiden haastattelujen perusteella pääsääntöisesti kaikissa tutkimusperheissä lastensuojelun avohuollon tukitoimina perhetyölle kirjatut tavoitteet saavutettiin.
Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän kannalta tärkein asia oli, että lastensuojelun avohuollon perhetyölle asetetuilla tavoitteilla ensisijaisesti pyrittiin estämään lasten huostaanotto perheestä.
Perhetyöyksikössä tutustuin lastensuojelun avohuollon asiakasperheen asiakassopimuksiin. Matriisin avulla luokiteltiin viisikymmentäseitsemän perhettä, ensin perheen muodon ja henkilöluvun mukaan ja sen jälkeen perheelle lastensuojelun asiakassopimuksiin kirjattujen ongelmien mukaan. Luokittelun jälkeen saatiin viisi tyyppiperheluokkaa, jotka nimettiin seuraavasti: arjenhallintaperheet, lapsilähtöinen ongelma -perheet, päiväkoti-ikäinen lapsi -perheet, vanhemman mielenterveysongelma -perheet ja väkivalta- ja päihdeperheet. Jokaisesta tyyppiperheluokasta otettiin yksi perhe tutkimukseen.
Perhetyönprosessilla pyrittiin vaikuttamaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen ja auttamaan vanhempia jaksamaan lapsen kasvun ja kehityksen ylläpitämisessä ja turvaamisessa. Perhetyön avulla tuettiin vanhempien jaksamista, jolloin vanhempi pystyi ylläpitämään ja turvaamaan lapsen kehityksen ja kasvun. Perheiden elämään haettiin sellaista olotilaa, että arki olisi sen verran hyvää, että lapset voisivat asua kotona. Perhetyöntekijän mukana olo perheessä varmisti sen, että vanhempien vanhemmuus oli riittävää.
Tutkimuksen tulosten mukaan perhetyöllä vaikutettiin perheiden elämään. Perhetyöllä saatiin aikaan muutos perheiden elämässä. Kaikkien perheiden kohdalla muutos ei ollut kovinkaan suuri, kuitenkin sellainen, että se nähtiin perheen arjessa. Sosiaalityöntekijöiden mielestä muutosta perheissä oli vaikea arvioida, koska muutos näkyi hyvin pieninä asioina, kuten vanhempien jaksamisen parantumisena ja voimaantumisena. Sosiaalityöntekijän arvion mukaan vanhemmuus oli riittävää, kun lapsilla oli riittävän hyvä olla kotona. Sosiaalityöntekijöiden haastattelujen perusteella pääsääntöisesti kaikissa tutkimusperheissä lastensuojelun avohuollon tukitoimina perhetyölle kirjatut tavoitteet saavutettiin.
Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän kannalta tärkein asia oli, että lastensuojelun avohuollon perhetyölle asetetuilla tavoitteilla ensisijaisesti pyrittiin estämään lasten huostaanotto perheestä.