Turvallisuusjohtaminen metsä- ja kemianteollisuudessa
Huhtinen, Aleksi (2015)
Huhtinen, Aleksi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113007
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia turvallisuusjohtamista metsä- ja kemianteollisuudessa, turvallisuusjohtamisen käsitettä sekä turvallisuusjohtamisen työkaluja ja menetelmiä. Työn tavoite oli selvittää turvallisuusjohtamisessa yleisesti käytettyjä työkaluja, mittareita ja menetelmiä, selvittää metsä- ja kemianteollisuuden turvallisuuden tasot ja turvallisuusjohtamista ohjaavat työturvallisuuslainsäädännön keskeisimmät säännökset. Opinnäytetyö suoritettiin kirjallisuustyönä. Metsä- ja kemianteollisuudesta valittiin esimerkkiyritykset, joiden turvallisuustoimintaa arvioitiin ja verrattiin toisiinsa. Metsäteollisuutta edusti tässä opinnäytetyössä UPM ja kemianteollisuutta Neste Oil.
Tuloksista havaittiin kemianteollisuuden turvallisuuden tason olevan metsäteollisuutta edellä. Poissaoloihin johtavat työtapaturmat olivat yleisempiä metsäteollisuudessa kuin kemianteollisuudessa. Työtapaturmasta johtuvat poissaolotunnit henkilöä kohden vuonna 2013 metsäteollisuudessa oli 6 tuntia, kun vastaavasti kemianteollisuudessa 4 tuntia. Menneinä lähivuosina metsäteollisuus on kuitenkin parantanut turvallisuuteen liittyvää toimintaansa ja parannus on myös näkynyt turvallisuuden tunnuslukujen myönteisenä kehityksenä. Työtapaturmat ovat vähentyneet metsäteollisuudessa selvästi. Esimerkkiyritysten turvallisuuden tunnusluvuista havaittiin, että Neste Oililla sekä poissaoloihin johtamattomia että niihin johtavia tapaturmia esiintyi vähemmän kuin UPM:llä. UPM:n vuoden 2013 poissaoloihin johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden olivat 5,4 tapaturmaa. Vastaava luku Neste Oililla oli 2,9.
Turvallisuus nähdään nykyään yhä enemmän kilpailutekijänä. Hyvällä turvallisuusjohtamisella turvataan työntekijöiden hyvinvointi, työturvallisuus ja tätä kautta työn jatkuvuus ja tuottavuus. Turvallisuusjohtaminen on ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojelemista ja siinä johdetaan ihmisten lisäksi menetelmiä ja toimintatapoja. Turvallisuusjohtamista ohjaavat lainsäädäntö ja organisaatioiden käytössä olevat sisäiset standardit ja mallit. Johtamisen apuna on käytössä erilaisia työkaluja, kuten turvallisuusmittarit ja -analyysit, riskien arviointimenetelmät, TTT-johtamisjärjestelmät sekä muut turvallisuutta parantavat toimenpiteet.
Tuloksista havaittiin kemianteollisuuden turvallisuuden tason olevan metsäteollisuutta edellä. Poissaoloihin johtavat työtapaturmat olivat yleisempiä metsäteollisuudessa kuin kemianteollisuudessa. Työtapaturmasta johtuvat poissaolotunnit henkilöä kohden vuonna 2013 metsäteollisuudessa oli 6 tuntia, kun vastaavasti kemianteollisuudessa 4 tuntia. Menneinä lähivuosina metsäteollisuus on kuitenkin parantanut turvallisuuteen liittyvää toimintaansa ja parannus on myös näkynyt turvallisuuden tunnuslukujen myönteisenä kehityksenä. Työtapaturmat ovat vähentyneet metsäteollisuudessa selvästi. Esimerkkiyritysten turvallisuuden tunnusluvuista havaittiin, että Neste Oililla sekä poissaoloihin johtamattomia että niihin johtavia tapaturmia esiintyi vähemmän kuin UPM:llä. UPM:n vuoden 2013 poissaoloihin johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden olivat 5,4 tapaturmaa. Vastaava luku Neste Oililla oli 2,9.
Turvallisuus nähdään nykyään yhä enemmän kilpailutekijänä. Hyvällä turvallisuusjohtamisella turvataan työntekijöiden hyvinvointi, työturvallisuus ja tätä kautta työn jatkuvuus ja tuottavuus. Turvallisuusjohtaminen on ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojelemista ja siinä johdetaan ihmisten lisäksi menetelmiä ja toimintatapoja. Turvallisuusjohtamista ohjaavat lainsäädäntö ja organisaatioiden käytössä olevat sisäiset standardit ja mallit. Johtamisen apuna on käytössä erilaisia työkaluja, kuten turvallisuusmittarit ja -analyysit, riskien arviointimenetelmät, TTT-johtamisjärjestelmät sekä muut turvallisuutta parantavat toimenpiteet.