Enabling bioeconomy related new business development in Central Finland
Poranen, Nina (2015)
Poranen, Nina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503102989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503102989
Tiivistelmä
Toukokuussa 2014 Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Suomen biotalousstrategian. Strategia korostaa biotalouden merkitystä koko Suomen taloudelle. Biotalous edustaa nykyisellään 60 miljardin vuosituotosta eli noin 16% BKT:sta. Strategian tavoitteena on kasvattaa vuotuinen tuotos 100 miljardiin ja luoda samalla 100 000 uutta työpaikkaa. Samanaikaisesti valmistava teollisuus on vähentynyt voimakkaasti, lukuisia työpaikkoja on menetetty ja metsäteollisuus on uudistumisen ja rakenteellisen muutoksen edessä. Uuden liiketoiminnan syntymiselle on ilmeinen tarve.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja uuden liiketoiminnan syntymisen tehostamiseksi. Tutkimuksen kontekstina oli Keski-Suomen biotalous. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen analysoinnissa hyödynnettiin The Gap Model -mallia (Lindqvist, Ketels ja Sölvell 2013). Mallin avulla tunnistettiin alueellisia innovaatioaukkoja eri organisaatioiden, kuten yritysten, julkisten toimijoiden, tutkimuslaitosten, koulutuslaitosten, rahoittajien, toisten klusterien ja maailman markkinoiden välillä. Tutkimusta varten haastateltiin neljätoista alueelle merkittävää biotalousasiantuntijaa.
Saadut tulokset osoittavat, että metsäsektorin koko arvoverkkoon liittyvät tiedot ja osaaminen ovat alueen biotalouden merkittävin vahvuus. Ensivaiheen rahoituksen puute nähtiin merkittävimpänä puutteena. Tutkimus osoitti myös, että alueen organisaatioiden pitäisi jakaa ideoita avoimemmin, verkostoitua myös alueen ulkopuolelle sekä keskittyä entistä enemmän asiakas- ja markkinalähtöisyyteen. Tutkimuksen perusteella annettiin useita toimijakohtaisia toimenpide-ehdotuksia, joiden mukaan esimerkiksi hallituksen tulisi vahvistaa Suomen biotalousimagoa. Yrityksiltä kaivataan myönteisempää asennetta ja keskittymistä mahdollisuuksien arvioimiseen sekä korkean lisäarvon tuotteisiin. Koulutuslaitosten tulisi lisätä yhteistyötä toisten koulutuslaitosten kanssa, tutkimuslaitosten tulisi vahvistaa tulosten kaupallistamista ja julkisten toimijoiden tulisi kutsua eri biotalouden toimijat yhteen alueen yhteisen biotalousstrategian luomiseksi. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin mm. konkreettisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien tunnistamista. Lisäksi tutkimuksen aikana syntyi kuvaaja Keski-Suomen biotalousklusterille ja The Gap Model –mallia ehdotettiin laajennettavaksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja uuden liiketoiminnan syntymisen tehostamiseksi. Tutkimuksen kontekstina oli Keski-Suomen biotalous. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen analysoinnissa hyödynnettiin The Gap Model -mallia (Lindqvist, Ketels ja Sölvell 2013). Mallin avulla tunnistettiin alueellisia innovaatioaukkoja eri organisaatioiden, kuten yritysten, julkisten toimijoiden, tutkimuslaitosten, koulutuslaitosten, rahoittajien, toisten klusterien ja maailman markkinoiden välillä. Tutkimusta varten haastateltiin neljätoista alueelle merkittävää biotalousasiantuntijaa.
Saadut tulokset osoittavat, että metsäsektorin koko arvoverkkoon liittyvät tiedot ja osaaminen ovat alueen biotalouden merkittävin vahvuus. Ensivaiheen rahoituksen puute nähtiin merkittävimpänä puutteena. Tutkimus osoitti myös, että alueen organisaatioiden pitäisi jakaa ideoita avoimemmin, verkostoitua myös alueen ulkopuolelle sekä keskittyä entistä enemmän asiakas- ja markkinalähtöisyyteen. Tutkimuksen perusteella annettiin useita toimijakohtaisia toimenpide-ehdotuksia, joiden mukaan esimerkiksi hallituksen tulisi vahvistaa Suomen biotalousimagoa. Yrityksiltä kaivataan myönteisempää asennetta ja keskittymistä mahdollisuuksien arvioimiseen sekä korkean lisäarvon tuotteisiin. Koulutuslaitosten tulisi lisätä yhteistyötä toisten koulutuslaitosten kanssa, tutkimuslaitosten tulisi vahvistaa tulosten kaupallistamista ja julkisten toimijoiden tulisi kutsua eri biotalouden toimijat yhteen alueen yhteisen biotalousstrategian luomiseksi. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin mm. konkreettisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien tunnistamista. Lisäksi tutkimuksen aikana syntyi kuvaaja Keski-Suomen biotalousklusterille ja The Gap Model –mallia ehdotettiin laajennettavaksi.