Työtyytyväisyys ja sen seurannan kehittäminen
Pohjonen, Kirsi (2015)
Pohjonen, Kirsi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503052787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503052787
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sosiaalialalla toimivan yhdistyksen henkilöstön työtyytyväisyys. Yhdistyksessä työskentelee noin 30 henkilöä vakituisesti. Työtyytyväisyystutkimukselle koettiin yhdistyksessä olevan tarvetta, koska mitään säännöllistä käytäntöä työtyytyväisyyden tai työilmapiirin tutkimiseksi ei yhdistyksellä ollut käytössä.
Työn tavoitteeksi asetettiin yhdistyksen työntekijöiden työtyytyväisyyden tutkiminen sekä haluttiin selvittää, miten yhdistyksen johdon sekä hallituksen tekemät päätökset, esimerkiksi koko henkilökunnan mittava kouluttaminen, ovat vaikuttaneet työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon. Tämän tutkimuksen perusteella haluttiin myös kehittää yhdistyksen jatkuvan työtyytyväisyyden seurannan menetelmä, jolla työtyytyväisyyttä ja sen kehittymistä voitaisiin seurata vaikkapa vuosittain.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Yhdistyksessä kyseisenä aikana työskentelevä henkilökunta sai kyselyyn johtavan linkin sähköpostiinsa ja he vastasivat kyselyyn sähköisesti Webropol -kyselysovellusta käyttäen. Kyselylomakkeen laadinnassa käytettiin pohjana muun muassa QPSNordic -kyselyä. Tästä laajasta kysymyspatteristosta valittiin ja muokattiin kysymykset siten, että tutkimukseen valitut painopistealueet tulivat huomioiduksi. Kysymyslomakkeen laadinnassa huomioitiin myös valittu teoreettinen viitekehys. Kysely toteutettiin syksyllä 2014. Tutkimustyön lopuksi laadittiin alustava lomake-ehdotelma yhdistyksen työtyytyväisyyden jatkuvaan seurantaan.
Tulosten perusteella voidaan todeta yhdistyksen työtyytyväisyyden olevan melko hyvä. Työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota lisääviksi asioiksi nousivat esille tärkeäksi koettu asiakastyö ja asiakkailta saatu suora palaute, hyvät työtoverit sekä työyhteisön lämmin ja avoin ilmapiiri. Työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet ja ryhmätyönohjaukset koettiin myös erittäin tärkeinä työtyytyväisyyttä luovana asiana ja niiden hyödyn suurin osa henkilökunnasta koki myös näkyvän arjen työssä.
Työn tavoitteeksi asetettiin yhdistyksen työntekijöiden työtyytyväisyyden tutkiminen sekä haluttiin selvittää, miten yhdistyksen johdon sekä hallituksen tekemät päätökset, esimerkiksi koko henkilökunnan mittava kouluttaminen, ovat vaikuttaneet työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon. Tämän tutkimuksen perusteella haluttiin myös kehittää yhdistyksen jatkuvan työtyytyväisyyden seurannan menetelmä, jolla työtyytyväisyyttä ja sen kehittymistä voitaisiin seurata vaikkapa vuosittain.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Yhdistyksessä kyseisenä aikana työskentelevä henkilökunta sai kyselyyn johtavan linkin sähköpostiinsa ja he vastasivat kyselyyn sähköisesti Webropol -kyselysovellusta käyttäen. Kyselylomakkeen laadinnassa käytettiin pohjana muun muassa QPSNordic -kyselyä. Tästä laajasta kysymyspatteristosta valittiin ja muokattiin kysymykset siten, että tutkimukseen valitut painopistealueet tulivat huomioiduksi. Kysymyslomakkeen laadinnassa huomioitiin myös valittu teoreettinen viitekehys. Kysely toteutettiin syksyllä 2014. Tutkimustyön lopuksi laadittiin alustava lomake-ehdotelma yhdistyksen työtyytyväisyyden jatkuvaan seurantaan.
Tulosten perusteella voidaan todeta yhdistyksen työtyytyväisyyden olevan melko hyvä. Työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota lisääviksi asioiksi nousivat esille tärkeäksi koettu asiakastyö ja asiakkailta saatu suora palaute, hyvät työtoverit sekä työyhteisön lämmin ja avoin ilmapiiri. Työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet ja ryhmätyönohjaukset koettiin myös erittäin tärkeinä työtyytyväisyyttä luovana asiana ja niiden hyödyn suurin osa henkilökunnasta koki myös näkyvän arjen työssä.