Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämistarpeita kunnissa
Kopra, Pauliina (2015)
Kopra, Pauliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502252585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502252585
Tiivistelmä
Suomessa julkinen sektori, elinkeinoelämä ja järjestöt vastaavat yhteistyössä yhteiskunnan huoltovarmuudesta. Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua muun muassa valmiussuunnitelmien avulla jatkamaan toimintaansa häiriö- ja poikkeusoloissa. Kunnat hoitavat itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja niille laissa säädetyt tehtävät sekä pyrkivät edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan kaikissa olosuhteissa.
Kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti palvelurakenteeseen. Kuntien varautuminen ei ole pysynyt toimintaympäristön muutosten mukana. Varautumisen velvoitteita ei ole huomioitu yhteistoimintaverkostoissa ja palveluiden ulkoistamisen yhteydessä. Vaikka varautumisella ja jatkuvuudenhallinnalla on sama tavoite, mielletään jatkuvuudenhallinta vielä usein elinkeinoelämään kuuluvaksi liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tämä tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittavana ilmiönä on ollut kuntien varautuminen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millä edellytyksillä kuntien varautumisessa voidaan käyttää yritysten jatkuvuudenhallinnasta tuttuja toimintamalleja. Tavoitteena on ollut lisäksi löytää kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan keskeiset kehittämiskohteet.
Tutkimusmenetelminä on käytetty teemahaastatteluja ja teoriasynteesiä. Haastattelujen avulla selvitettiin, millaisia kuntien varautumisen ja yritysten jatkuvuudenhallinnan keinoja on tällä hetkellä käytössä. Teoriasynteesissä perehdyttiin muun muassa lainsäädännöllisiin vaatimuksiin sekä jatkuvuudenhallinnan viitekehyksiin.
Kuntien varautuminen on laissa säädetty velvoite. Kuntien valmiussuunnittelussa on vanhahtava sävy ja eivät suunnitelmat usein ole jalkautuneet pysyviksi toimintamalleiksi, joita osattaisiin hyödyntää normaaliolojen häiriötilanteissa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kunnan lakisääteiset velvollisuudet täyttyvät myös silloin, kun työssä sovelletaan jatkuvuudenhallinnan menetelmiä. Yrityksissä oli jopa havaittu varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työn tehostumista, kun oli alettu käyttää yhdistettyä termiä jatkuvuus- ja valmiussuunnittelu.
Jatkuvuudenhallinnan menetelmien käyttöönotto kunnissa edellyttää riskienhallinnan, varau-tumisen ja jatkuvuudenhallinnan yhteensovittamista osaksi organisaatioiden normaaleja toi-mintatapoja ja ylikunnallisten palveluiden ja palveluntuottajaverkoston hallinnan parantamista. Lisäksi on kehitettävä jatkuvuudenhallinnanprosessia sekä ylimmän johdon roolia.
Kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti palvelurakenteeseen. Kuntien varautuminen ei ole pysynyt toimintaympäristön muutosten mukana. Varautumisen velvoitteita ei ole huomioitu yhteistoimintaverkostoissa ja palveluiden ulkoistamisen yhteydessä. Vaikka varautumisella ja jatkuvuudenhallinnalla on sama tavoite, mielletään jatkuvuudenhallinta vielä usein elinkeinoelämään kuuluvaksi liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tämä tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittavana ilmiönä on ollut kuntien varautuminen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millä edellytyksillä kuntien varautumisessa voidaan käyttää yritysten jatkuvuudenhallinnasta tuttuja toimintamalleja. Tavoitteena on ollut lisäksi löytää kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan keskeiset kehittämiskohteet.
Tutkimusmenetelminä on käytetty teemahaastatteluja ja teoriasynteesiä. Haastattelujen avulla selvitettiin, millaisia kuntien varautumisen ja yritysten jatkuvuudenhallinnan keinoja on tällä hetkellä käytössä. Teoriasynteesissä perehdyttiin muun muassa lainsäädännöllisiin vaatimuksiin sekä jatkuvuudenhallinnan viitekehyksiin.
Kuntien varautuminen on laissa säädetty velvoite. Kuntien valmiussuunnittelussa on vanhahtava sävy ja eivät suunnitelmat usein ole jalkautuneet pysyviksi toimintamalleiksi, joita osattaisiin hyödyntää normaaliolojen häiriötilanteissa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kunnan lakisääteiset velvollisuudet täyttyvät myös silloin, kun työssä sovelletaan jatkuvuudenhallinnan menetelmiä. Yrityksissä oli jopa havaittu varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työn tehostumista, kun oli alettu käyttää yhdistettyä termiä jatkuvuus- ja valmiussuunnittelu.
Jatkuvuudenhallinnan menetelmien käyttöönotto kunnissa edellyttää riskienhallinnan, varau-tumisen ja jatkuvuudenhallinnan yhteensovittamista osaksi organisaatioiden normaaleja toi-mintatapoja ja ylikunnallisten palveluiden ja palveluntuottajaverkoston hallinnan parantamista. Lisäksi on kehitettävä jatkuvuudenhallinnanprosessia sekä ylimmän johdon roolia.