Rakennusalan harmaan talouden torjuntakeinot 2000-luvulla
Virtanen, Niko (2015)
Virtanen, Niko
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502182362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502182362
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on rakennusalan harmaan talouden torjuntakeinot 2000-luvulla. Opinnäytetyössä käsitellään lakimuutoksia ja muita määräyksiä, joiden tarkoituksena on ollut torjua ja vähentää harmaan talouden määrää rakennusalalla. Lisäksi käydään lyhyesti läpi harmaan talouden vaikutuksia ja esiintymistä.
Ajatus opinnäytetyölle syntyi vuoden 2014 heinäkuussa käyttöön otetun uuden rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden myötä. Tämä uusi velvollisuus on kuitenkin vain yksi monesta rakennusalaa koskevasta harmaan talouden torjuntakeinosta. Merkittäviä torjuntakeinoja on otettu käyttöön vähitellen jo vuodesta 2007.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä lakimuutokset ja määräykset velvoittavat rakennusalalla toimivia yrityksiä ja muita osapuolia ottamaan huomioon toiminnassaan. Toisaalta käydään myös läpi tilanteita, jolloin määräyksiä ei ole tarpeen noudattaa. Osaa torjuntakeinoista havainnollistetaan myös esimerkein.
Lähdemateriaalina opinnäytetyössä käytettiin pääasiassa Verohallinnon ohjeita ja julkaisuja. Muina lähteinä mainittakoon Valtiovarainministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Sisäministeriön julkaisut.
Ajatus opinnäytetyölle syntyi vuoden 2014 heinäkuussa käyttöön otetun uuden rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden myötä. Tämä uusi velvollisuus on kuitenkin vain yksi monesta rakennusalaa koskevasta harmaan talouden torjuntakeinosta. Merkittäviä torjuntakeinoja on otettu käyttöön vähitellen jo vuodesta 2007.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä lakimuutokset ja määräykset velvoittavat rakennusalalla toimivia yrityksiä ja muita osapuolia ottamaan huomioon toiminnassaan. Toisaalta käydään myös läpi tilanteita, jolloin määräyksiä ei ole tarpeen noudattaa. Osaa torjuntakeinoista havainnollistetaan myös esimerkein.
Lähdemateriaalina opinnäytetyössä käytettiin pääasiassa Verohallinnon ohjeita ja julkaisuja. Muina lähteinä mainittakoon Valtiovarainministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Sisäministeriön julkaisut.