Barriers to internationalization for Finnish companies : case study: Sweden vs. Nigeria
Cunningham, Amanda (2015)
Cunningham, Amanda
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502152238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502152238
Tiivistelmä
Kansainvälistyminen on yhä ajankohtaisempi aihe liiketaloudessa. Yritykset kokevat kasvavia tarpeita lähteä ulkomaille, kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Silti monet suomalaiset yritykset eivät ole ottaneet tätä askelta. Ne, jotka ovat toteuttaneet tämän toimen, toimivat EU: ssa ja Ruotsissa esimerkiksi. Mitkä ovat syyt, joiden takia suomalaiset yritykset eivät tutustu kehitysmaiden markkinoihin enemmän? Esimerkiksi Nigeria tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia.
On olemassa useita kansainvälistymisen teorioita, jotka pyrkivät selittämään kansainvälistymisprosessia ja päätöksen teko malleja. Uppsala-mallin mukaan yritykset pyrkivät ensin tutustumaan lähimarkkinoihin ja kansainvälistymisen syvetessä, yritys voi tutkia kaukaisempia markkinoita. Verkostoitumisteorian mukaan yritykset ovat riippuvaisia muiden yritysten voimavaroista ja siksi verkostoituminen on pakollista. Kun verkosto laajenee, yritys voi kansainvälistyä markkinoille joille verkosto on kantaa. Resurssiteorian mukaan yritysten pitäisi ensin etsiä lupaavia markkinoita ja sitten tutkia miten käyttää resurssejaan sitä hyödyntääkseen, eikä päinvastoin. Lopuksi, saatavuusteoria toteaa, että maan pitäisi tuoda tuotteita, jotka eivät ole helposti saatavilla maassa ja viedä niitä tuotteita, joita maassa on runsaasti.
Nigeria on haastava markkina erilaisten kehitysongelmien vuoksi. Kuitenkin kasvava kuluttajamarkkina ja nopea talouskasvu tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia useilla aloilla kuten rakentaminen, terveydenhuolto, koulutus, maatalous jne. Ruotsi sen sijaan on hyvin kehittynyt ja järjestäytynyt markkina. Maassa on silti hidas talouskasvu. On kuitenkin olemassa useita tuottoisia markkinoita väestön ikääntymisestä ja sähköisten palveluiden riippuvuuden lisääntymisen johdosta. Tällaisia aloja ovat tietoturva, sähköinen terveydenhuolto ja vihreä rakennus-, auto- ja energiantuotantoalat.
Tiedonkeruu oli haastavaa, koska yritykset moni yritys ei sitoutunut tutkimukseen. Lisäksi haasteena oli käytettävien yritysten määrä. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat, etteivät yritykset käyttäneet asiantuntijapalveluja harkitessaan kansainvälistymistä sekä kulttuuristen haasteiden aliarviointi. Tulevaisuutta varten suositellaan käyttämään yrityksiä, jotka ovat suoraan vertailukelpoisia mm. standardisoimalla yritysten toimiala. Myös tutkimuksen suunnittelussa voisi käyttää enemmän suljettuja kysymyksiä.
On olemassa useita kansainvälistymisen teorioita, jotka pyrkivät selittämään kansainvälistymisprosessia ja päätöksen teko malleja. Uppsala-mallin mukaan yritykset pyrkivät ensin tutustumaan lähimarkkinoihin ja kansainvälistymisen syvetessä, yritys voi tutkia kaukaisempia markkinoita. Verkostoitumisteorian mukaan yritykset ovat riippuvaisia muiden yritysten voimavaroista ja siksi verkostoituminen on pakollista. Kun verkosto laajenee, yritys voi kansainvälistyä markkinoille joille verkosto on kantaa. Resurssiteorian mukaan yritysten pitäisi ensin etsiä lupaavia markkinoita ja sitten tutkia miten käyttää resurssejaan sitä hyödyntääkseen, eikä päinvastoin. Lopuksi, saatavuusteoria toteaa, että maan pitäisi tuoda tuotteita, jotka eivät ole helposti saatavilla maassa ja viedä niitä tuotteita, joita maassa on runsaasti.
Nigeria on haastava markkina erilaisten kehitysongelmien vuoksi. Kuitenkin kasvava kuluttajamarkkina ja nopea talouskasvu tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia useilla aloilla kuten rakentaminen, terveydenhuolto, koulutus, maatalous jne. Ruotsi sen sijaan on hyvin kehittynyt ja järjestäytynyt markkina. Maassa on silti hidas talouskasvu. On kuitenkin olemassa useita tuottoisia markkinoita väestön ikääntymisestä ja sähköisten palveluiden riippuvuuden lisääntymisen johdosta. Tällaisia aloja ovat tietoturva, sähköinen terveydenhuolto ja vihreä rakennus-, auto- ja energiantuotantoalat.
Tiedonkeruu oli haastavaa, koska yritykset moni yritys ei sitoutunut tutkimukseen. Lisäksi haasteena oli käytettävien yritysten määrä. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat, etteivät yritykset käyttäneet asiantuntijapalveluja harkitessaan kansainvälistymistä sekä kulttuuristen haasteiden aliarviointi. Tulevaisuutta varten suositellaan käyttämään yrityksiä, jotka ovat suoraan vertailukelpoisia mm. standardisoimalla yritysten toimiala. Myös tutkimuksen suunnittelussa voisi käyttää enemmän suljettuja kysymyksiä.