Lähijohtajien mielipiteitä HaiPro-ohjelman hyödynnettävyydestä
Isoaho, Aleksi (2015)
Isoaho, Aleksi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502051923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502051923
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa HaiPron käytöstä Kanta-Hämeen alueella. Tavoitteena oli saada tietoa lähijohtajien mielipiteistä liittyen HaiPro-ilmoituksiin ja niiden käsittelyyn. Opinnäytetyön yhteistyökumppanit olivat Kanta-Hämeen keskussairaala ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyssä oli myös yksi avoin kysymys edustaen kvalitatiivista menetelmää. Kyselyn tulokset tilastoitiin ja niistä esitettiin moodi, aritmeettinen keskiarvo, frekvenssit, ja osa vastauksista ristiintaulukoitiin. Tuloksia verrattiin myös teoriaosuuden esittämiin tietoihin aiheesta. Vastauksia kertyi yhteensä 42 kappaletta.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan Kanta-Hämeessä on päästy monilta osin HaiPron kehittäjien asettamiin tavoitteisiin. Ilmoituksien käsittelyä kuvataan pääosin avoimeksi (74 %) ja syyllistämättömäksi (55 %). Lähijohtajat kuvaavat omaa rooliaan ilmoituksien käsittelyssä muun muassa siten, että he kokevat saatujen tietojen jakamisen tärkeänä (74 %) ja kokevat potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden verkostoitumisen tarpeellisena (79 %). Heidän mielestään HaiPro-ohjelman käytännöllisyydessä on osin vielä parannettavaa (38 %), mutta se koettiin hyödyllisenä välineenä potilasturvallisuuden (86 %) ja työturvallisuuden kehittämisessä (81 %).
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää HaiPro-ohjelman hyödynnettävyyttä Kanta-Hämeen alueella vaihtamalla näkökulmaa tai tutkimusmenetelmää. Vastaavan opinnäytetyön voisi tehdä esimerkiksi hoitohenkilökunnan näkökulmasta tai laadullisella menetelmällä yhden osaston HaiPro-ilmoituksista.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyssä oli myös yksi avoin kysymys edustaen kvalitatiivista menetelmää. Kyselyn tulokset tilastoitiin ja niistä esitettiin moodi, aritmeettinen keskiarvo, frekvenssit, ja osa vastauksista ristiintaulukoitiin. Tuloksia verrattiin myös teoriaosuuden esittämiin tietoihin aiheesta. Vastauksia kertyi yhteensä 42 kappaletta.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan Kanta-Hämeessä on päästy monilta osin HaiPron kehittäjien asettamiin tavoitteisiin. Ilmoituksien käsittelyä kuvataan pääosin avoimeksi (74 %) ja syyllistämättömäksi (55 %). Lähijohtajat kuvaavat omaa rooliaan ilmoituksien käsittelyssä muun muassa siten, että he kokevat saatujen tietojen jakamisen tärkeänä (74 %) ja kokevat potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden verkostoitumisen tarpeellisena (79 %). Heidän mielestään HaiPro-ohjelman käytännöllisyydessä on osin vielä parannettavaa (38 %), mutta se koettiin hyödyllisenä välineenä potilasturvallisuuden (86 %) ja työturvallisuuden kehittämisessä (81 %).
Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää HaiPro-ohjelman hyödynnettävyyttä Kanta-Hämeen alueella vaihtamalla näkökulmaa tai tutkimusmenetelmää. Vastaavan opinnäytetyön voisi tehdä esimerkiksi hoitohenkilökunnan näkökulmasta tai laadullisella menetelmällä yhden osaston HaiPro-ilmoituksista.