Kuuntelijasta keskustelijaksi : lasten osallisuuden kehittäminen päiväkotiryhmässä
Ylilaurila, Johanna (2015)
Ylilaurila, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502031835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502031835
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä lasten osallisuudesta päiväkodin 3–6-vuotiaiden ryhmässä sekä kehittää toimintaa suuntaan, jossa lapsen osallisuus muodostuisi luontaiseksi osaksi ryhmän toimintakulttuuria jääden elämään myös opinnäytetyöprojektin päätyttyä.
Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautui lapsen osallisuus käsitteen avaamiseen sekä osallisuuden eri tasomallien esittelyyn. Työn tutkimusosuus suoritettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena kevätkaudella 2014, ja sen konkreettinen toteutusvaihe ryhmässä kesti kolme kuukautta. Tutkimusaineistoa kerättiin järjestämällä työntekijöille kaksi ryhmähaastattelua, joista ensimmäinen samalla käynnisti projektin. Haastattelussa nousi esiin idea lasten kanssa yhdessä suunniteltavasta ja toteutettavasta kevätjuhlasta. Lapset ehdottivat kevätjuhlan yhdeksi ohjelmanumeroksi näytelmää. Näytelmäprojektista muodostuikin toimintatutkimuksen ydin, jonka yhteyteen lasten osallisuus rakentui. Projektin päätyttyä työntekijöille järjestettiin vielä loppuhaastattelu, joka toteutettiin ensimmäisen haastattelun teemoja mukaillen.
Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä esiin nousi lapsen osallisuutta rajoittavina tekijöinä erityisesti henkilökuntavajaus, lasten kuuleminen yksilöllisesti sekä päivärytmin asettamat haasteet. Myös uudenlaisen toimintatavan koettiin vaativan opettelua sekä aikuisilta että lapsilta. Henkilökunnan asenteet nähtiin seikkana, joka voi rajoittaa lasten osallisuutta, mutta samalla tiedostettiin, että kyseenalaistamalla niin ryhmässä vallitsevia rutiineja kuin myös omaa ajattelutapaa, voidaan lapsen osallisuutta kehittää.
Suurin vaikutus lapsen osallisuuden edistämiseen pyrkivällä opinnäytetyöllä olikin aikuisten ajattelutavan muuttamisessa suuntaan, jossa työtä reflektoidaan päivittäin, pohtien arjen tilanteita lasten osallisuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa tämä on se perusta, jota kehittämällä lasten osallisuutta voitaisiin vielä entisestään vahvistaa. Myös pienryhmätoimintaa lisäämällä olisi mahdollista saada lasten näkemyksiä paremmin esiin, jolloin kaikkien ääni saataisiin kuuluviin.
Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautui lapsen osallisuus käsitteen avaamiseen sekä osallisuuden eri tasomallien esittelyyn. Työn tutkimusosuus suoritettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena kevätkaudella 2014, ja sen konkreettinen toteutusvaihe ryhmässä kesti kolme kuukautta. Tutkimusaineistoa kerättiin järjestämällä työntekijöille kaksi ryhmähaastattelua, joista ensimmäinen samalla käynnisti projektin. Haastattelussa nousi esiin idea lasten kanssa yhdessä suunniteltavasta ja toteutettavasta kevätjuhlasta. Lapset ehdottivat kevätjuhlan yhdeksi ohjelmanumeroksi näytelmää. Näytelmäprojektista muodostuikin toimintatutkimuksen ydin, jonka yhteyteen lasten osallisuus rakentui. Projektin päätyttyä työntekijöille järjestettiin vielä loppuhaastattelu, joka toteutettiin ensimmäisen haastattelun teemoja mukaillen.
Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä esiin nousi lapsen osallisuutta rajoittavina tekijöinä erityisesti henkilökuntavajaus, lasten kuuleminen yksilöllisesti sekä päivärytmin asettamat haasteet. Myös uudenlaisen toimintatavan koettiin vaativan opettelua sekä aikuisilta että lapsilta. Henkilökunnan asenteet nähtiin seikkana, joka voi rajoittaa lasten osallisuutta, mutta samalla tiedostettiin, että kyseenalaistamalla niin ryhmässä vallitsevia rutiineja kuin myös omaa ajattelutapaa, voidaan lapsen osallisuutta kehittää.
Suurin vaikutus lapsen osallisuuden edistämiseen pyrkivällä opinnäytetyöllä olikin aikuisten ajattelutavan muuttamisessa suuntaan, jossa työtä reflektoidaan päivittäin, pohtien arjen tilanteita lasten osallisuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa tämä on se perusta, jota kehittämällä lasten osallisuutta voitaisiin vielä entisestään vahvistaa. Myös pienryhmätoimintaa lisäämällä olisi mahdollista saada lasten näkemyksiä paremmin esiin, jolloin kaikkien ääni saataisiin kuuluviin.