Turvallisuusongelmat kaupunginosittain Lappeenrannan kaupungissa asukkaiden näkökulmasta
Kuisma, Joonas (2015)
Kuisma, Joonas
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502011790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502011790
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lappeenrannan kaupunginosien turvallisuuden tilaa asukkaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää asukkaiden näkökulmasta tärkeimpiä turvallisuusongelmia ja parhaimpia käytäntöjä turvallisuustilanteen parantamiseksi. Tut-kimusongelmaksi määriteltiin kysymys siitä, mitkä ovat asuinalueittain merkittävimmät turvallisuusongelmat Lappeenrannan kaupungissa.
Aineiston keruuseen käytettiin Rikoksentorjuntaneuvoston kehittämää sähköistä kyselylomaketta sekä kirjallisuuskatsausta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 991 kaupunkilaista. Vastaajista 33,5 % oli miehiä ja 66,5 % naisia. Ikäryhmiltään vastaajat jakautuivat melko tasaisesti. Asuinaluekohtaisesti vastaajamäärissä oli merkittäviä eroja.
Tutkimuksen aineistoa analysoitiin faktorianalyysillä, korrespondenssianalyysillä, kuvaamalla aineiston tunnuslukuja sekä avointen kysymysten osalta sisällönanalyysillä. Asuinaluekohtaisen tulkinnan kannalta korrespondenssianalyysi osoittautui erityisen merkittäväksi analyysimenetelmäksi. Aineiston analysoinnin apuvälineenä on käytetty IBM SPSS (versio 21) tilastollisten aineistojen analysointiohjelmaa.
Tuloksena analyyseistä syntyi näkemys siitä, mitkä asuinalueet koetaan asukkaiden näkökulmasta turvattomammaksi kuin muut. Alle 15 vastaajan asuinalueet jätettiin vertailun ulkopuolelle. Tämän opinnäytetyön tärkein havainto oli se, että osalla asuinalueista turvallisuuskokemukset olivat usean mittarin osalta turvattomampia kuin toisilla. Turvattomammiksi koetuille alueille on syytä jatkossa kohdistaa jatkotoimenpiteitä ensisijaisesti turvallisemmiksi koettuihin alueisiin nähden.
Tutkimus tulee nähdä osana laajempaa kaupunkiturvallisuuden kehittämisprosessia. Tulokset tulee tulkita siten, että asukkaiden esille tuomat turvallisuusongelmat ovat yksi näkökulma alueiden turvallisuustilanteen kartoittamisessa. Kokonaiskuvan luomiseksi jatkotoimenpiteinä on suositeltavaa ottaa vertailuun mukaan ainakin turvallisuuteen liittyvät tilastotiedot sekä alueella suoritettu havainnointi. Riskien tarkempi arvioiminen sekä kehittämistarpeiden suunnittelu ja resurssien järkevä kohdistaminen on mahdollista vasta kokonaiskuvan tarkennuttua.
Aineiston keruuseen käytettiin Rikoksentorjuntaneuvoston kehittämää sähköistä kyselylomaketta sekä kirjallisuuskatsausta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 991 kaupunkilaista. Vastaajista 33,5 % oli miehiä ja 66,5 % naisia. Ikäryhmiltään vastaajat jakautuivat melko tasaisesti. Asuinaluekohtaisesti vastaajamäärissä oli merkittäviä eroja.
Tutkimuksen aineistoa analysoitiin faktorianalyysillä, korrespondenssianalyysillä, kuvaamalla aineiston tunnuslukuja sekä avointen kysymysten osalta sisällönanalyysillä. Asuinaluekohtaisen tulkinnan kannalta korrespondenssianalyysi osoittautui erityisen merkittäväksi analyysimenetelmäksi. Aineiston analysoinnin apuvälineenä on käytetty IBM SPSS (versio 21) tilastollisten aineistojen analysointiohjelmaa.
Tuloksena analyyseistä syntyi näkemys siitä, mitkä asuinalueet koetaan asukkaiden näkökulmasta turvattomammaksi kuin muut. Alle 15 vastaajan asuinalueet jätettiin vertailun ulkopuolelle. Tämän opinnäytetyön tärkein havainto oli se, että osalla asuinalueista turvallisuuskokemukset olivat usean mittarin osalta turvattomampia kuin toisilla. Turvattomammiksi koetuille alueille on syytä jatkossa kohdistaa jatkotoimenpiteitä ensisijaisesti turvallisemmiksi koettuihin alueisiin nähden.
Tutkimus tulee nähdä osana laajempaa kaupunkiturvallisuuden kehittämisprosessia. Tulokset tulee tulkita siten, että asukkaiden esille tuomat turvallisuusongelmat ovat yksi näkökulma alueiden turvallisuustilanteen kartoittamisessa. Kokonaiskuvan luomiseksi jatkotoimenpiteinä on suositeltavaa ottaa vertailuun mukaan ainakin turvallisuuteen liittyvät tilastotiedot sekä alueella suoritettu havainnointi. Riskien tarkempi arvioiminen sekä kehittämistarpeiden suunnittelu ja resurssien järkevä kohdistaminen on mahdollista vasta kokonaiskuvan tarkennuttua.