VANHEMPIEN TUKEMINEN EROTILANTEESSA
Pulli, Irene (2015)
Pulli, Irene
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271627
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten vanhempien kokemuksia eeva- Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeen työskentelystä. Opinnäytetyössä selvitettiin mitkä asiat olivat tukeneet heidän vanhemmuuttaan eron jälkeen ja yhteistyövanhemmuuden rakentumista ja oliko saatu tuki tuonut muutosta perheen arkeen. Lisäksi selvitettiin vanhempien ajatuksia siitä, millaisia vanhemmuuden ja yhteistyövanhemmuuden taitoja heillä oli ja mitä taitoja he kokivat tarvitsevansa lisää. Lisäksi selvitettiin, mitä vanhemmat ajattelivat lapsensa tarvitsevan, jotta erolla olisi mahdollisimman vähäinen vaikutus lapsen elämään. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asiakasnäkökulmasta, mistä asioista vaikuttava eroauttaminen muodostui.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat eeva-hankkeeseen osallistuneet lasten vanhemmat. Tutkimusaineisto koostui kuuden vanhemman teemahaastatteluista. Tutkimusaineisto analysoitiin ensin teemoittelemalla, jonka jälkeen aineisto analysoitiin realistisen arviointitutkimuksen viitekehyksessä.
Tutkimustulosten mukaan eeva-hankkeen työskentelyn vaikuttavuus asiakasnäkökulmasta muodostui osallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä, vuorovaikutuksesta ja empowerment-työskentelystä. Erityisesti vanhemmat korostivat hyvän ja toimivan vuorovaikutussuhteen syntymisen merkitystä työskentelyn onnistumiseksi. Lisäksi vanhemmat arvostivat työntekijöiden ammattitaitoa ja nopeaa avun piiriin pääsyä. Asiakasperheen erityistarpeiden riittämätön huomioiminen ja vanhempien tasapuolisuuden toteutumattomuus olivat tekijöitä, jotka estivät tuen vastaanottamisen.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat kokivat saaneensa tukea vanhemmuuteen eron jälkeen ja yhteistyövanhemmuuden rakentumiseen. Samoin heidän ymmärryksensä ja keinonsa tukea lasta muuttuneessa elämäntilanteessa olivat lisääntyneet. Vanhemmat toivoivat työskentelyn tueksi tiivistä tietopakettia siitä, mitä käytännön asioita eron yhteydessä tulee hoitaa ja mihin asioihin olisi hyvä varautua tulevaisuudessa. Lisäksi vanhemmat kaipasivat konkreettista apua asioiden hoitamiseen sekä eeva-hankkeen työntekijän toimimista yhteyshenkilönä eri viranomaisten kesken.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat eeva-hankkeeseen osallistuneet lasten vanhemmat. Tutkimusaineisto koostui kuuden vanhemman teemahaastatteluista. Tutkimusaineisto analysoitiin ensin teemoittelemalla, jonka jälkeen aineisto analysoitiin realistisen arviointitutkimuksen viitekehyksessä.
Tutkimustulosten mukaan eeva-hankkeen työskentelyn vaikuttavuus asiakasnäkökulmasta muodostui osallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä, vuorovaikutuksesta ja empowerment-työskentelystä. Erityisesti vanhemmat korostivat hyvän ja toimivan vuorovaikutussuhteen syntymisen merkitystä työskentelyn onnistumiseksi. Lisäksi vanhemmat arvostivat työntekijöiden ammattitaitoa ja nopeaa avun piiriin pääsyä. Asiakasperheen erityistarpeiden riittämätön huomioiminen ja vanhempien tasapuolisuuden toteutumattomuus olivat tekijöitä, jotka estivät tuen vastaanottamisen.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat kokivat saaneensa tukea vanhemmuuteen eron jälkeen ja yhteistyövanhemmuuden rakentumiseen. Samoin heidän ymmärryksensä ja keinonsa tukea lasta muuttuneessa elämäntilanteessa olivat lisääntyneet. Vanhemmat toivoivat työskentelyn tueksi tiivistä tietopakettia siitä, mitä käytännön asioita eron yhteydessä tulee hoitaa ja mihin asioihin olisi hyvä varautua tulevaisuudessa. Lisäksi vanhemmat kaipasivat konkreettista apua asioiden hoitamiseen sekä eeva-hankkeen työntekijän toimimista yhteyshenkilönä eri viranomaisten kesken.