Kipsilevy- ja kattohuopajätteiden erilliskeräyksen tunnusluvut ja toiminta uudisrakennus-, saneeraus- ja purkutyömailla : case: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Vehviläinen, Jani (2015)
Vehviläinen, Jani
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501201455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501201455
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisesti tunnistetun raaka-aineiden resurssipulan myötä on tullut selväksi, että ongelman ratkaiseminen vaatii yhä uudempien ja innovatiivisempien menetelmien löytämisen, joilla voidaan taata tällä hetkellä jätteiksikin kutsuttujen, käytöstä poistuneiden materiaalien, parempi materiaalikierto. Materiaalien hyödyntämiseen liittyvien innovaatioiden lisäksi on hyvin tärkeätä, että samanaikaisesti löydetään uusia menetelmiä ja ratkaisuja eri jätelajien lajittelun, erilliskeräyksen ja erottelun tehostamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kipsilevy- ja kattohuopajätteiden erilliskeräyksen kannattavuutta ja mahdollisuuksia uudisrakennus-, saneeraus- ja purkutyömailla. Tutkimus on luonteeltaan hyvin ajankohtainen, sillä kipsilevy- ja kattohuopajätteiden lajittelu on Suomessa ollut vielä tähän päivään mennessä melko harvinaista. Uusien innovaatioiden ansiosta on nämä jätelajikkeet voitu Suomessa saattaa vuoden 2014 aikana paremmin kierrätyksen piiriin.
Työn toimeksiantajana toimi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja sen tuloksia on hyödynnetty osana Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen -hanketta. Tutkimuksen aikana seurattiin kolmen seurantakohteen kipsilevy- ja kattohuopajätemääriä sekä niiden laatua. Näiden lisäksi erilliskeräyksen kannattavuutta tarkasteltiin laskennallisesti, taloudellisia hyötyjä peilaillen. Opinnäytetyön aikana tutkittiin myös erilaisten keräysvälineiden soveltuvuutta kipsilevy- ja kattohuopajätteiden keräämiseksi.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kipsilevyjätteiden erilliskeräys vaatii Suomen oloissa vielä erinäisten haasteiden, kuten esimerkiksi vastaanottohinnoittelun tarkentamista. Tällä hetkellä kipsilevyjätteiden erilliskeräyksestä saadut taloudelliset hyödyt ovat vähäisiä, mikä omalta osaltansa heikentää työmaakohteiden lajitteluinnokkuutta. Kattohuopajätteiden kohdalla tilanne on toinen, koska sen erilliskeräyksestä saatavat taloudelliset hyödyt voivat työmaakohtaisesti nousta hyvin korkeiksi. Kattohuopajätteiden erilliskeräys onkin lähtenyt hyvin käyntiin ja vuoden 2014 aikana on jo saatu hyötykäyttöön huomattava määrä Suomessa syntyvistä kattohuopajätemääristä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kipsilevy- ja kattohuopajätteiden erilliskeräyksen kannattavuutta ja mahdollisuuksia uudisrakennus-, saneeraus- ja purkutyömailla. Tutkimus on luonteeltaan hyvin ajankohtainen, sillä kipsilevy- ja kattohuopajätteiden lajittelu on Suomessa ollut vielä tähän päivään mennessä melko harvinaista. Uusien innovaatioiden ansiosta on nämä jätelajikkeet voitu Suomessa saattaa vuoden 2014 aikana paremmin kierrätyksen piiriin.
Työn toimeksiantajana toimi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja sen tuloksia on hyödynnetty osana Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen -hanketta. Tutkimuksen aikana seurattiin kolmen seurantakohteen kipsilevy- ja kattohuopajätemääriä sekä niiden laatua. Näiden lisäksi erilliskeräyksen kannattavuutta tarkasteltiin laskennallisesti, taloudellisia hyötyjä peilaillen. Opinnäytetyön aikana tutkittiin myös erilaisten keräysvälineiden soveltuvuutta kipsilevy- ja kattohuopajätteiden keräämiseksi.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kipsilevyjätteiden erilliskeräys vaatii Suomen oloissa vielä erinäisten haasteiden, kuten esimerkiksi vastaanottohinnoittelun tarkentamista. Tällä hetkellä kipsilevyjätteiden erilliskeräyksestä saadut taloudelliset hyödyt ovat vähäisiä, mikä omalta osaltansa heikentää työmaakohteiden lajitteluinnokkuutta. Kattohuopajätteiden kohdalla tilanne on toinen, koska sen erilliskeräyksestä saatavat taloudelliset hyödyt voivat työmaakohtaisesti nousta hyvin korkeiksi. Kattohuopajätteiden erilliskeräys onkin lähtenyt hyvin käyntiin ja vuoden 2014 aikana on jo saatu hyötykäyttöön huomattava määrä Suomessa syntyvistä kattohuopajätemääristä.