Ensihoito-organisaation toiminta monipotilastilanteessa : case: Viksu 2014
Assinen, Taneli; Kemppainen, Janne (2015)
Assinen, Taneli
Kemppainen, Janne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501201440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501201440
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli ensihoito-organisaation toiminta monipotilastilanteessa. Työ oli osa toimintaan luonnon katastrofin aiheuttamassa poikkeustilanteessa liittyvää harjoitusta, joka järjestettiin osana Laurean macico-projektia Viksu2014-palokuntanuorten leirillä Kesäkuussa 2014, Porissa Kirjurinluodolla. Harjoituksen aiheena oli syöksyvirtauksen aiheuttama monipotilastilanne. Osamme harjoituksessa oli suunnitella ja toteuttaa monipotilastilanne. Rajasimme työn aiheen primaaritriagen toteutumiseen ja monipotilastilanteen johtamiseen. Työssämme kartoitimme, kuinka ensihoitohenkilökunta onnistuu potilasluokittelussa primaaritriagessa ja miten leiriorganisaation oma suro-mopo-suunnitelma toteutuu harjoituksen aikana.
Teoreettinen viitekehys perustui ajankohtaisiin kotimaisiin ja ulkomaalaisiin akateemisiin materiaaleihin. Harjoituksen järjestämistä ja arviointi varten tarvitsimme tietoa monipotilas- ja suuronnettomuus tilanteista, triage-malleista ja traumatologiasta. Substanssilähteiden lisäksi työn tutkimusosa perustuu laadullisen tutkimuksen metodikirjallisuutteen. Tutkimusaineisto koostui harjoituksen aikana nauhoitetuista radiokeskusteluista, harjoitukseen osallistuneiden ensihoitohenkilökunnan haastatteluista ja omista havainnoistamme. Havainnoinnissa keskityimme kahteen asiaan: triage-luokittelujohtajan ja -luokittelijan toiminnan havainnointiin ja onnettomuusalueen kokonaiskuvan koordinointiin ja tilannekuvan välittymiseen.
Harjoitusta varten valmistelimme 25 potilasta erilaisine vammakuvauksin. Sijoittelimme potilaat eripuolille onnettomuusaluetta telttoihin ja niiden ulkopuolelle. Jokaisella potilaalla oli oma traumakorttinsa, jossa oli vammakuvaus ja ABCDE-tutkimusjärjestys. Simulaatioharjoitus alkoi tekaistulla soitolla hätäkeskukseen jolloin kerrottiin, että alueella on potilas, jolla on haava päässä. Pelastushenkilökunnan saapuessa paikalle heille valkenee tilanteen todellisuus.
Harjoitus oli pääasiassa onnistunut pelastushenkilökunnalta. Primaaritriage suoritettiin nopeasti ja lievästi loukkaantuneet potilaat siirrettiin nopeasti yhteen paikkaan. Radioliikenteen raporteista ja haastatteluista selviää, että harjoituksessa oli pieniä ongelmia kommunikaatiossa triage-ryhmän ja palomiesten välillä. Kommunikaatiovaikeuksien johdosta aluetta ei tutkittu järjestelmällisesti. Primaaritriagen toteutumisen arviointi osoittautui haasteelliseksi. Harjoituksessa arvioitiin kolmea primaaritriagen viidestä pääkriteereistä: ystyykö kävelemään, tuntuuko radiuspulssi ja tajunnan taso. Harjoituksen luonteen takia ilmateiden avaamista ja hengitystaajuuden seurantaa ei huomioitu harjoituksessa.
Teoreettinen viitekehys perustui ajankohtaisiin kotimaisiin ja ulkomaalaisiin akateemisiin materiaaleihin. Harjoituksen järjestämistä ja arviointi varten tarvitsimme tietoa monipotilas- ja suuronnettomuus tilanteista, triage-malleista ja traumatologiasta. Substanssilähteiden lisäksi työn tutkimusosa perustuu laadullisen tutkimuksen metodikirjallisuutteen. Tutkimusaineisto koostui harjoituksen aikana nauhoitetuista radiokeskusteluista, harjoitukseen osallistuneiden ensihoitohenkilökunnan haastatteluista ja omista havainnoistamme. Havainnoinnissa keskityimme kahteen asiaan: triage-luokittelujohtajan ja -luokittelijan toiminnan havainnointiin ja onnettomuusalueen kokonaiskuvan koordinointiin ja tilannekuvan välittymiseen.
Harjoitusta varten valmistelimme 25 potilasta erilaisine vammakuvauksin. Sijoittelimme potilaat eripuolille onnettomuusaluetta telttoihin ja niiden ulkopuolelle. Jokaisella potilaalla oli oma traumakorttinsa, jossa oli vammakuvaus ja ABCDE-tutkimusjärjestys. Simulaatioharjoitus alkoi tekaistulla soitolla hätäkeskukseen jolloin kerrottiin, että alueella on potilas, jolla on haava päässä. Pelastushenkilökunnan saapuessa paikalle heille valkenee tilanteen todellisuus.
Harjoitus oli pääasiassa onnistunut pelastushenkilökunnalta. Primaaritriage suoritettiin nopeasti ja lievästi loukkaantuneet potilaat siirrettiin nopeasti yhteen paikkaan. Radioliikenteen raporteista ja haastatteluista selviää, että harjoituksessa oli pieniä ongelmia kommunikaatiossa triage-ryhmän ja palomiesten välillä. Kommunikaatiovaikeuksien johdosta aluetta ei tutkittu järjestelmällisesti. Primaaritriagen toteutumisen arviointi osoittautui haasteelliseksi. Harjoituksessa arvioitiin kolmea primaaritriagen viidestä pääkriteereistä: ystyykö kävelemään, tuntuuko radiuspulssi ja tajunnan taso. Harjoituksen luonteen takia ilmateiden avaamista ja hengitystaajuuden seurantaa ei huomioitu harjoituksessa.