Palaute esimiestyössä
Innilä, Eveliina; Eriksson, Merita (2014)
Innilä, Eveliina
Eriksson, Merita
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501071068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501071068
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia miten palautetta annetaan ja vastaanotetaan nykypäivän yrityksissä. Halusimme myös selvittää millaisista asioista ja missä tilanteissa palautetta annetaan. Tärkeimpänä tavoitteenamme oli kirjallisuuden ja haastattelujen perusteella löytää kehitysehdotuksia yrityksille liittyen palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Teimme opinnäytetyössämme teemahaastattelun seitsemälle salolaisen pk-yrityksen esimiehelle. Haastatteluissa käsittelimme laajasti yritysten palautekulttuureja, joita vertasimme teoriaosuuteemme. Valitsimme tutkimusmenetelmäksi haastattelun, koska tarvitsimme laajempaa tietoa, kuin mitä vain kysymyslomakkeilla voisi saada. Tutkimuskysymyksiimme ei myöskään voi vastata määrällisesti.
Tutkimuksemme perustuu täysin esimiehen näkökulmaan, joten koko totuutta yritysten palautekulttuurista emme voi tietää. Tutkimuksestamme kuitenkin selvisi, että palautekulttuuri vaihtelee yrityksissä sen mukaan, miten paljon siihen ollaan kiinnitetty huomiota. Esimiehet kokivat palautekulttuurin yrityksissään hyväksi ja palautetta annetaan yrityksissä oikeista asioista, kuten työtehtävistä. Kehittämiskohteeksi tutkimuksessamme nousi se, että kaikissa yrityksissä palaute ei ole vielä osa arkea ja palautetta halutaan edelleen koko ajan enemmän.
Tärkeimpänä asiana tutkimuksessa nousi esille se, miten paljon ennalta suunnitellut palautekäytännöt vaikuttavat yrityksen palautekulttuurin toimivuuteen. Kun palautteelle on kehitetty toimintamallit ja ne on viety käytäntöön, yrityksen palautekulttuuri on tutkimuksemme perusteella avoimempi ja toimivampi.
Teimme työmme pohjalta pikaoppaan yrityksille ohjeistukseksi palautekäytäntöjen luomiseksi.
Teimme opinnäytetyössämme teemahaastattelun seitsemälle salolaisen pk-yrityksen esimiehelle. Haastatteluissa käsittelimme laajasti yritysten palautekulttuureja, joita vertasimme teoriaosuuteemme. Valitsimme tutkimusmenetelmäksi haastattelun, koska tarvitsimme laajempaa tietoa, kuin mitä vain kysymyslomakkeilla voisi saada. Tutkimuskysymyksiimme ei myöskään voi vastata määrällisesti.
Tutkimuksemme perustuu täysin esimiehen näkökulmaan, joten koko totuutta yritysten palautekulttuurista emme voi tietää. Tutkimuksestamme kuitenkin selvisi, että palautekulttuuri vaihtelee yrityksissä sen mukaan, miten paljon siihen ollaan kiinnitetty huomiota. Esimiehet kokivat palautekulttuurin yrityksissään hyväksi ja palautetta annetaan yrityksissä oikeista asioista, kuten työtehtävistä. Kehittämiskohteeksi tutkimuksessamme nousi se, että kaikissa yrityksissä palaute ei ole vielä osa arkea ja palautetta halutaan edelleen koko ajan enemmän.
Tärkeimpänä asiana tutkimuksessa nousi esille se, miten paljon ennalta suunnitellut palautekäytännöt vaikuttavat yrityksen palautekulttuurin toimivuuteen. Kun palautteelle on kehitetty toimintamallit ja ne on viety käytäntöön, yrityksen palautekulttuuri on tutkimuksemme perusteella avoimempi ja toimivampi.
Teimme työmme pohjalta pikaoppaan yrityksille ohjeistukseksi palautekäytäntöjen luomiseksi.