Tuloverotus: Case Koirahalli
Urpilainen, Milla; Björklund, Sari-Anne (2014)
Urpilainen, Milla
Björklund, Sari-Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122920697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122920697
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin Suomen tuloverojärjestelmää vuonna 2014 ja 2015 yritysverotuksen näkökulmasta. Case yrityksenä oli suunnittelutasolla oleva Koirahalli-projekti, jolle tässä tutkielmassa haettiin verotuksellisesti kannattavinta yritysmuotoa. Opinnäytetyössä otettiin huomioon sekä yrityksen verotus että yrittäjän verotus.
Verolainsäädäntö muuttuu vuosittain. Vuoden 2014 alussa tuli voimaan merkittäviä lakimuutoksia, jotka koskivat yritysverotuksen osalta esimerkiksi yhteisöverokannan alentamista, pääomatuloveron tekemistä lievästi progressiiviseksi ja osinkotulon verotusta. Vuodelle 2015 esitetyt muutokset ovat vuoden 2014 verouudistukseen verrattuna pieniä. Tästä syystä opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin vuoden 2014 yritysverotukseen ja käytiin erikseen läpi hallituksen esittämät muutokset vuoden 2015 tuloverotukseen. Opinnäytetyötä kirjoitettaessa eduskunta ei ollut vielä hyväksynyt hallituksen esitystä. Sen oletettiin kuitenkin menevän läpi vähäisin muutoksin.
Yritysverotukseen vaikuttaa keskeisesti yritysmuoto. Yritysmuodolla on väliä sekä sovellettavien lakien ja säädöksien että tulon kohdistamisen takia. Tulon kohdistamisessa on kyse yrittäjän ja yrityksen verotaakan jakautumisesta. Verosuunnittelu on kiinteä osa yrityssuunnittelua. Verosuunnittelun avulla pyritään tekemään verotuksellisesti edullisimmat ratkaisut yritykselle ja välttämään verosanktiot. Tuloverotus tarjoaa verrattain laajat mahdollisuudet verosuunnitteluun. Erityisen iso painoarvo verosuunnittelulla on pienissä yrityksissä. Tätä opinnäytetyössä pyrittiin havainnollistamaan esimerkkilaskelmin. Laskelmissa yksityistä elinkeinonharjoittajaa, avointa yhtiötä ja osakeyhtiötä verrattiin keskenään. Osuuskuntaa opinnäytetyössä ei käsitelty ollenkaan.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen menetelmä oli käytössä laskelmissa ja niihin perustuvissa päätelmissä. Päätelmiä täydennettiin kvalitatiivisen menetelmän avulla yritysmuotojen erojen syitä tulkittaessa
ja perusteltaessa.
Verolainsäädäntö muuttuu vuosittain. Vuoden 2014 alussa tuli voimaan merkittäviä lakimuutoksia, jotka koskivat yritysverotuksen osalta esimerkiksi yhteisöverokannan alentamista, pääomatuloveron tekemistä lievästi progressiiviseksi ja osinkotulon verotusta. Vuodelle 2015 esitetyt muutokset ovat vuoden 2014 verouudistukseen verrattuna pieniä. Tästä syystä opinnäytetyössä perehdyttiin tarkemmin vuoden 2014 yritysverotukseen ja käytiin erikseen läpi hallituksen esittämät muutokset vuoden 2015 tuloverotukseen. Opinnäytetyötä kirjoitettaessa eduskunta ei ollut vielä hyväksynyt hallituksen esitystä. Sen oletettiin kuitenkin menevän läpi vähäisin muutoksin.
Yritysverotukseen vaikuttaa keskeisesti yritysmuoto. Yritysmuodolla on väliä sekä sovellettavien lakien ja säädöksien että tulon kohdistamisen takia. Tulon kohdistamisessa on kyse yrittäjän ja yrityksen verotaakan jakautumisesta. Verosuunnittelu on kiinteä osa yrityssuunnittelua. Verosuunnittelun avulla pyritään tekemään verotuksellisesti edullisimmat ratkaisut yritykselle ja välttämään verosanktiot. Tuloverotus tarjoaa verrattain laajat mahdollisuudet verosuunnitteluun. Erityisen iso painoarvo verosuunnittelulla on pienissä yrityksissä. Tätä opinnäytetyössä pyrittiin havainnollistamaan esimerkkilaskelmin. Laskelmissa yksityistä elinkeinonharjoittajaa, avointa yhtiötä ja osakeyhtiötä verrattiin keskenään. Osuuskuntaa opinnäytetyössä ei käsitelty ollenkaan.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen menetelmä oli käytössä laskelmissa ja niihin perustuvissa päätelmissä. Päätelmiä täydennettiin kvalitatiivisen menetelmän avulla yritysmuotojen erojen syitä tulkittaessa
ja perusteltaessa.