Aivovamman saaneen henkilön toimintakyky ohjauksen näkökulmasta ICF-viitekehyksessä : Kirjallisuuskatsaus
Korhonen, Anu (2014)
Korhonen, Anu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121920540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121920540
Tiivistelmä
Traumaattinen aivovamma voi laajan ja vaihtelevan oirekuvan takia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn monella tavoin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli etsiä traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden toimintakyvystä ICF-viitekehyksessä tehtyjä tutkimuksia ja selvittää löytyykö tietoa ohjauksen vaikutuksista toimintakyvyn haasteisiin.
Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitkä ovat keskeiset aivovamman saaneen henkilön toimintakyvyn haasteet ICF:n mukaan tarkasteltuna? 2) Voidaanko toimintakyvyn ongelmiin vaikuttaa ohjauksella?
Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa käytiin systemaattisesti läpi Cinahl ja Pubmed tietokannoissa hakusanoilla ”aivovamma” ja ”ICF” tehdyt haut. Hakutulos kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen oli yhteensä 62 julkaisua, joista kahdeksan otettiin mukaan tähän katsaukseen. Tutkimukset oli toteutettu ja raportoitu eri tavoin, mutta niistä oli löydettävissä keskeisiä toimintakyvyn haasteita. Suoritukset ja osallistuminen osa-aluetta pidettiin aivovamman saaneen henkilön kannalta tärkeimpänä. Ympäristötekijät toimivat enimmäkseen edistävinä tekijöinä.
Kysymykseen ohjauksen vaikutuksesta toimintakykyyn ei löytynyt tietoa katsaukseen valikoituneista julkaisuista. Käsihaussa löytyneissä kahdessa puhelinohjausta koskeneen tutkimuksen mukaan ohjauksella voidaan vaikuttaa toimintakykyyn, tulokset olivat intervention jälkeen tutkimusryhmillä merkittävästi paremmat kuin kontrolliryhmillä. Tutki-musten pieni määrä kuitenkin kertoo, että tästä aiheesta olisi hyvä saada lisää tutkittua tietoa.
Jatkossa olisi tarpeen selvittää vastaako kuntoutus riittävällä tavalla näiden tässä tutkimuksessa esille tulleiden toimintakyvyn haasteiden korjaamiseen. Samoin ohjauksen merkityksen ja vaikutusten selvittäminen olisi hyödyllistä.
Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitkä ovat keskeiset aivovamman saaneen henkilön toimintakyvyn haasteet ICF:n mukaan tarkasteltuna? 2) Voidaanko toimintakyvyn ongelmiin vaikuttaa ohjauksella?
Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa käytiin systemaattisesti läpi Cinahl ja Pubmed tietokannoissa hakusanoilla ”aivovamma” ja ”ICF” tehdyt haut. Hakutulos kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen oli yhteensä 62 julkaisua, joista kahdeksan otettiin mukaan tähän katsaukseen. Tutkimukset oli toteutettu ja raportoitu eri tavoin, mutta niistä oli löydettävissä keskeisiä toimintakyvyn haasteita. Suoritukset ja osallistuminen osa-aluetta pidettiin aivovamman saaneen henkilön kannalta tärkeimpänä. Ympäristötekijät toimivat enimmäkseen edistävinä tekijöinä.
Kysymykseen ohjauksen vaikutuksesta toimintakykyyn ei löytynyt tietoa katsaukseen valikoituneista julkaisuista. Käsihaussa löytyneissä kahdessa puhelinohjausta koskeneen tutkimuksen mukaan ohjauksella voidaan vaikuttaa toimintakykyyn, tulokset olivat intervention jälkeen tutkimusryhmillä merkittävästi paremmat kuin kontrolliryhmillä. Tutki-musten pieni määrä kuitenkin kertoo, että tästä aiheesta olisi hyvä saada lisää tutkittua tietoa.
Jatkossa olisi tarpeen selvittää vastaako kuntoutus riittävällä tavalla näiden tässä tutkimuksessa esille tulleiden toimintakyvyn haasteiden korjaamiseen. Samoin ohjauksen merkityksen ja vaikutusten selvittäminen olisi hyödyllistä.