Muihttohallat-Muistutella : Hoitohenkilökunnan kokemuksia saamelaisten muistisairaiden hoitotyöstä Utsjoella
Labba, Eila-Maria (2014)
Labba, Eila-Maria
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820435
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille hoitohenkilökunnan kokemuksia saamelaisten muistisairaiden hoitotyöstä Utsjoella. Millaisia vahvuuksia ja haasteita sekä kehittämistarpeita he ovat kokeneet hoitaessaan saamelaisia muistisairaita. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa ja antaa eväitä kohdata ja hoitaa saamelaisia muistisairaita, saamelaisalueella sekä sen ulkopuolella.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys antaa lukijalle perustiedot siitä, mitä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan saamelaisen kulttuurisen taustan omaavan ikäihmi-sen ja muistisairauden välillä. Saamelaisten saamat palvelut omalla äidinkielellään, eivät aina ole itsestään selvyys saamelaisalueellakaan. Tutkimus on laadullinen ja aineiston keruu on toteutettu teemahaastattelulla. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tulokset on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista nousee selkeästi esiin asenteiden ja ennakkoluulojen sekä yhteistyön ja avoimuuden merkitys hoitotyössä. Tärkeä huomioitava tutkimustulos oli myös hoitohenkilökunnan myönteinen asenne tiedonsaantiin, ohjaukseen ja neuvontaan, koskien saamelaisuutta, sisältäen saamelaisten elämäntapaa, kieltä ja historiaa. Hoitopuolen sanasto saameksi katsottiin tärkeäksi ja sitä toivottiin heti tullessa töihin paikkakunnalle.
Johtopäätöksenä, tutkimuksen tuloksista olivat samansuuntaiset kuin aikai-semmat tutkimukset. Tässä tutkimuksessa hoitohenkilökunnan tarve oppia saamelaista kulttuuria ja kieltä korostui. Lisäksi tutkimuksessa painottuu yhteis-työn merkitys ja sen tiivistäminen kulttuurien välillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys antaa lukijalle perustiedot siitä, mitä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan saamelaisen kulttuurisen taustan omaavan ikäihmi-sen ja muistisairauden välillä. Saamelaisten saamat palvelut omalla äidinkielellään, eivät aina ole itsestään selvyys saamelaisalueellakaan. Tutkimus on laadullinen ja aineiston keruu on toteutettu teemahaastattelulla. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tulokset on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimustuloksista nousee selkeästi esiin asenteiden ja ennakkoluulojen sekä yhteistyön ja avoimuuden merkitys hoitotyössä. Tärkeä huomioitava tutkimustulos oli myös hoitohenkilökunnan myönteinen asenne tiedonsaantiin, ohjaukseen ja neuvontaan, koskien saamelaisuutta, sisältäen saamelaisten elämäntapaa, kieltä ja historiaa. Hoitopuolen sanasto saameksi katsottiin tärkeäksi ja sitä toivottiin heti tullessa töihin paikkakunnalle.
Johtopäätöksenä, tutkimuksen tuloksista olivat samansuuntaiset kuin aikai-semmat tutkimukset. Tässä tutkimuksessa hoitohenkilökunnan tarve oppia saamelaista kulttuuria ja kieltä korostui. Lisäksi tutkimuksessa painottuu yhteis-työn merkitys ja sen tiivistäminen kulttuurien välillä.