Sosiaalisen median vaikutus sijoituspäätöksiin
Kuittinen, Laura (2014)
Kuittinen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820401
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sosiaalisen median vaikutusta sijoituspäätöksiin. Opinnäytetyö ei rajoitu pelkästään sosiaalisen median käyttöön vaan työssä selvitetään myös, mitä informaatiolähteitä sijoittajat käyttävät ja miten luotettavina he pitävät eri informaatiolähteitä. Aihe on ajankohtainen, sillä sosiaalinen media on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö ja sen vaikutusta sijoituspäätöksiin on tutkittu vähän. Perinteinen sijoitusteoria on perustunut tehokkaiden markkinoiden käsitteeseen, jonka kulmakivistä yksi on rationaalisesti käyttäytyvä ihminen. Tehokkaiden markkinoiden käsitettä käytti ensimmäisen kerran Eugene Fama väitöskirjassaan vuonna 1970. Tehokkaiden markkinoiden kanssa ristiriidassa olevia ilmiöitä on havaittu empiirisissä tutkimuksissa eikä yksimielisyyttä tehokkaista markkinoista ole saavutettu. Jos markkinat eivät ole tehokkaat, niin voidaanko syynä pitää sitä, että sijoittajat eivät käytä parhaita mahdollisia informaatiolähteitä ja siten käyttäytyvät vastoin tehokkaiden markkinoiden perusoletusta.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa internetin kautta lähetettävällä lomakkeella kysyttiin piensijoittajilta kysymyksiä heidän informaatiolähteistään ja sijoitusprosessistaan. Kysymyksissä painotettiin sosiaalisen median roolia ja sitä, kuinka suuren hyödyn vastaajat arvioisivat sijoittajille suunnatun sosiaalisen median tuovan heidän sijoitusprosessiinsa.
Vastauksista kävi ilmi, että talouslehdistöä ja mediaa pidettiin kaikkein luotettavimpana informaatiolähteenä sijoituspäätösten tukena. Hypoteesi, jonka mukaan sijoittajat pitäisivät yritysten sijoittajasuhdemateriaalia luotettavimpana, hylättiin. Sosiaalista mediaa hyödynnetään nykyisellään erittäin vähän, mutta vastaajat kokivat sosiaalisen median voivan tarjota apua sijoituspäätösten tueksi. Miehet olisivat naisia valmiimpia käyttämään sosiaalista mediaa sijoitustoiminnassa. Lisäksi salkun koolla on vaikutusta sosiaalisen median käytön todennäköisyyteen sijoituspäätösten tukena.
Johtopäätöksistä kävi ilmi muun muassa, että suunnitellun InvestorEye-palvelun kannattaisi valita kohderyhmäkseen miehet, joille vielä ole kertynyt kovin suurta sijoitusomaisuutta.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa internetin kautta lähetettävällä lomakkeella kysyttiin piensijoittajilta kysymyksiä heidän informaatiolähteistään ja sijoitusprosessistaan. Kysymyksissä painotettiin sosiaalisen median roolia ja sitä, kuinka suuren hyödyn vastaajat arvioisivat sijoittajille suunnatun sosiaalisen median tuovan heidän sijoitusprosessiinsa.
Vastauksista kävi ilmi, että talouslehdistöä ja mediaa pidettiin kaikkein luotettavimpana informaatiolähteenä sijoituspäätösten tukena. Hypoteesi, jonka mukaan sijoittajat pitäisivät yritysten sijoittajasuhdemateriaalia luotettavimpana, hylättiin. Sosiaalista mediaa hyödynnetään nykyisellään erittäin vähän, mutta vastaajat kokivat sosiaalisen median voivan tarjota apua sijoituspäätösten tueksi. Miehet olisivat naisia valmiimpia käyttämään sosiaalista mediaa sijoitustoiminnassa. Lisäksi salkun koolla on vaikutusta sosiaalisen median käytön todennäköisyyteen sijoituspäätösten tukena.
Johtopäätöksistä kävi ilmi muun muassa, että suunnitellun InvestorEye-palvelun kannattaisi valita kohderyhmäkseen miehet, joille vielä ole kertynyt kovin suurta sijoitusomaisuutta.