Laulaminen osana pienen lapsen arkea : Muskarilaisten äitien lauluaktiivisuuden tarkastelu säveltämieni laulujen avulla
Haapalainen, Jenny (2014)
Haapalainen, Jenny
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820379
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia 0-2 –vuotiaiden lasten äitien lauluaktiivisuutta lastensa kanssa kotioloissa. Nämä äidit osallistuivat yhdessä lastensa kanssa ohjaamaani muskariryhmään syys-lokakuussa 2014. Tutkimuksen tiedonkeruun tapana käytin kyselyä. Ensimmäisessä kyselyssä selvitin, kuinka paljon äidit lauloivat kotona ennen muskaritoiminnan alkua, millaisia lauluja ja minkälaisissa tilanteissa. Vastausten pohjalta sävelsin kahdeksan lastenlaulua, jotka opetin tutkimalleni ryhmälle. Niiden tarkoituksena oli kartoittaa, ottavatko äidit kotona laulettavakseen uusia lastenlauluja sekä vaikuttaako sävellysten opettaminen heidän lauluaktiivisuuteensa lastensa kanssa.
Toisessa kyselyssä selvitin, miten sävellysten opettaminen, niiden kotiin antaminen sekä muskarissa käyminen vaikuttivat äitien lauluaktiivisuuteen. Tämän lisäksi selvitin, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, mitä lauluista laulettiin kotona sekä jäivätkö jotkin niistä kotona laulettaviksi, osaksi kotioloissa käytettyä lastenlauluohjelmistoa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että äidit lauloivat lapsilleen päivittäin ja useimmiten vanhoja lastenlauluja. Suosituimpia tilanteita, joissa lauluja laulettiin, olivat nukahtamiseen liittyvät hetket, kylpemishetki sekä laulaminen leikin yhteydessä. Laulaminen nähtiin vuorovaikutuksellisena hetkenä arjen eri tilanteissa. Äidit suhtautuivat myönteisesti säveltämiini uusiin lastenlauluihin; lähes kaikki äidit lauloivat lauluja lapsen kanssa kotona. Puolet äideistä vastasi, että sekä sävellysten opettaminen, että muskarissa käyminen lisäsivät heidän lauluaktiivisuuttaan kotona.
Toisessa kyselyssä selvitin, miten sävellysten opettaminen, niiden kotiin antaminen sekä muskarissa käyminen vaikuttivat äitien lauluaktiivisuuteen. Tämän lisäksi selvitin, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, mitä lauluista laulettiin kotona sekä jäivätkö jotkin niistä kotona laulettaviksi, osaksi kotioloissa käytettyä lastenlauluohjelmistoa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että äidit lauloivat lapsilleen päivittäin ja useimmiten vanhoja lastenlauluja. Suosituimpia tilanteita, joissa lauluja laulettiin, olivat nukahtamiseen liittyvät hetket, kylpemishetki sekä laulaminen leikin yhteydessä. Laulaminen nähtiin vuorovaikutuksellisena hetkenä arjen eri tilanteissa. Äidit suhtautuivat myönteisesti säveltämiini uusiin lastenlauluihin; lähes kaikki äidit lauloivat lauluja lapsen kanssa kotona. Puolet äideistä vastasi, että sekä sävellysten opettaminen, että muskarissa käyminen lisäsivät heidän lauluaktiivisuuttaan kotona.