Dominantin ja ei-dominantin pitokäden vaikutus aktiivisuusmittarin tuloksiin
Hilli, Tuija (2014)
Hilli, Tuija
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820336
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, onko aktiivisuusmittarin tuloksissa eroja dominantin ja ei-dominantin pitokäden välillä. Aktiivisuusmittarien toimintaan ja luotettavuutta on tutkittu aiemmin, mutta tiettävästi rannemittauksen eroista dominantin ja ei-dominantin pitokäden välillä ei ole aiempaa tutkimustietoa. Opinnäytetyössä tutkimuskohteena oli Polar Loop -aktiivisuusmittari. Opinnäytetyössä tarkasteltiin eroja aktiivisuudessa eri aktiivisuustasoilla sekä eroa uniajassa, energiankulutuksessa ja askelmäärässä mitattuna dominantista ja ei-dominantista pitokädestä. Tarkastelun kohteena oli myös aktiivisuusmittarien antamien aktiivisuusmuistutusten määrä.
Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin kymmenen testihenkilöä, jotka pitivät aktii-visuusmittareita molemmissa ranteissaan ympärivuorokautisesti seitsemän vuorokauden ajan. Tuloksia tarkasteltiin lähinnä vuorokausitasolla, mutta MET-dataa, eli lisääntynyttä energiankulutusta lepotasoon verrattuna, tarkasteltiin tarkemman, 30 sekunnin aikavälin mittausaineiston perusteella.
Opinnäytetyössä havaittiin eroja dominantin ja ei-dominantin pitokäden mittaustuloksissa. Lähes poikkeuksetta dominantin pitokäden mittaustulokset osoittivat suurempaa aktiivisuutta kuin ei-dominantin pitokäden mittaustulokset. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin istuallaan vietetyssä ajassa sekä matalan ja keskitason aktiivisuudessa, energiankulutuksessa sekä askelmäärässä. Opinnäytetyön tulosten perusteella laitevalmistajan ohjeistus pitää aktiivisuusranneketta ei-dominantin käden ranteessa vaikuttaa oikealta, vaikka ei-dominantin pitokäden mittaustulokset joissakin tapauksissa saattavat aliarvioida kokonaisaktiivisuutta. Opinnäytetyössä havaittiin joitakin toimintoja, joissa dominantin käden mittaustulos oli yliarvio. Tällaisia toimintoja olivat esimerkiksi tietyt kotityöt. Liikuntaharrastuksissa käsien välinen ero jäi pääsääntöisesti melko pieneksi. Vasenkätisillä erot dominantin ja ei-dominantin pitokäden välillä vaikuttaisivat olevan pienempiä kuin oikeakätisillä.
Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin kymmenen testihenkilöä, jotka pitivät aktii-visuusmittareita molemmissa ranteissaan ympärivuorokautisesti seitsemän vuorokauden ajan. Tuloksia tarkasteltiin lähinnä vuorokausitasolla, mutta MET-dataa, eli lisääntynyttä energiankulutusta lepotasoon verrattuna, tarkasteltiin tarkemman, 30 sekunnin aikavälin mittausaineiston perusteella.
Opinnäytetyössä havaittiin eroja dominantin ja ei-dominantin pitokäden mittaustuloksissa. Lähes poikkeuksetta dominantin pitokäden mittaustulokset osoittivat suurempaa aktiivisuutta kuin ei-dominantin pitokäden mittaustulokset. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin istuallaan vietetyssä ajassa sekä matalan ja keskitason aktiivisuudessa, energiankulutuksessa sekä askelmäärässä. Opinnäytetyön tulosten perusteella laitevalmistajan ohjeistus pitää aktiivisuusranneketta ei-dominantin käden ranteessa vaikuttaa oikealta, vaikka ei-dominantin pitokäden mittaustulokset joissakin tapauksissa saattavat aliarvioida kokonaisaktiivisuutta. Opinnäytetyössä havaittiin joitakin toimintoja, joissa dominantin käden mittaustulos oli yliarvio. Tällaisia toimintoja olivat esimerkiksi tietyt kotityöt. Liikuntaharrastuksissa käsien välinen ero jäi pääsääntöisesti melko pieneksi. Vasenkätisillä erot dominantin ja ei-dominantin pitokäden välillä vaikuttaisivat olevan pienempiä kuin oikeakätisillä.